Yleisradio http://jormasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132345/all Tue, 14 Aug 2018 20:28:50 +0300 fi Yle levittää pornoa ja esineellistää naisia http://ollistenlund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259491-yle-levittaa-pornoa-ja-esineellistaa-naisia <p>Ylen moraalinen taso on saavuttanut uuden pohjakosketuksen. Uuden &quot;dokumentin&quot; Jalkojen välissä -sarjan haastatelluista naisista näytetään vain alastonta alapäätä. Miten Yle voi sallia tällaisen naisen esineellistämisen ja halventaa naisia tällä tavalla?</p><p>Yle rikkoo sekä Julkisen sanan neuvoston asettamaa journalistin ohjetta että omia ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisiä periaatteita. Niiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Ohjelma, joka esittää ihmiset näyttämällä vain heidän alapäänsä on ihmisarvoa loukkaava ja halventava. Dokumentilla Yle viestittää, että naiset ovat tärkeitä vain alapäänsä tähden, muut seikat ovat toisarvoisia. On käsittämätöntä miten Yle voi sallia tällaisten ohjelmien esittämisen, jotka rikkovat selkeästi ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.</p><p>Kaiken lisäksi ohjelma on myös lapsien nähtävillä Ylen Areenassa. Yle ei ajattele edes lasten kasvatusta ja hyvinvointia vaan työntää heidänkin eteen pornografista materiaalia, jota esitetään &rdquo;dokumenttina&rdquo;, jonka mukaan naisia voidaan haastatella näyttämällä heistä vain alapää. Luulisi jo feministienkin nousevan tällaista vastaan, vaikka heidän närkästymisensä onkin usein aika valikoivaa.</p><p>Miksi Yle ei ota huomioon omia eettisiä periaatteitaan tai JSN:n ohjeita eettisyydestä? Ylen pitäisi tehdä eettisesti kestävää ohjelmatoimintaa ja valvoa lähettämäänsä materiaalia. Nyt ollaan menty pahasti metsään. Ylen rahoitusta on leikattava isolla kädellä välittömästi. Kiitos!</p><p><em><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/21/ylen-toimintaperiaatteet">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/21/ylen-toimintaperiaatteet</a></em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen moraalinen taso on saavuttanut uuden pohjakosketuksen. Uuden "dokumentin" Jalkojen välissä -sarjan haastatelluista naisista näytetään vain alastonta alapäätä. Miten Yle voi sallia tällaisen naisen esineellistämisen ja halventaa naisia tällä tavalla?

Yle rikkoo sekä Julkisen sanan neuvoston asettamaa journalistin ohjetta että omia ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisiä periaatteita. Niiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Ohjelma, joka esittää ihmiset näyttämällä vain heidän alapäänsä on ihmisarvoa loukkaava ja halventava. Dokumentilla Yle viestittää, että naiset ovat tärkeitä vain alapäänsä tähden, muut seikat ovat toisarvoisia. On käsittämätöntä miten Yle voi sallia tällaisten ohjelmien esittämisen, jotka rikkovat selkeästi ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.

Kaiken lisäksi ohjelma on myös lapsien nähtävillä Ylen Areenassa. Yle ei ajattele edes lasten kasvatusta ja hyvinvointia vaan työntää heidänkin eteen pornografista materiaalia, jota esitetään ”dokumenttina”, jonka mukaan naisia voidaan haastatella näyttämällä heistä vain alapää. Luulisi jo feministienkin nousevan tällaista vastaan, vaikka heidän närkästymisensä onkin usein aika valikoivaa.

Miksi Yle ei ota huomioon omia eettisiä periaatteitaan tai JSN:n ohjeita eettisyydestä? Ylen pitäisi tehdä eettisesti kestävää ohjelmatoimintaa ja valvoa lähettämäänsä materiaalia. Nyt ollaan menty pahasti metsään. Ylen rahoitusta on leikattava isolla kädellä välittömästi. Kiitos!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/21/ylen-toimintaperiaatteet

 

]]>
19 http://ollistenlund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259491-yle-levittaa-pornoa-ja-esineellistaa-naisia#comments Ihmisarvo Porno Yleisradio Tue, 14 Aug 2018 17:28:50 +0000 Olli Stenlund http://ollistenlund.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259491-yle-levittaa-pornoa-ja-esineellistaa-naisia
Vihaavatko palomiehet naisia? http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257847-kuole-tulipalossa-tasa-arvon-nimeen <p>Tiedättekö, miksi jotkut kutsuvat valtamediaa valemediaksi? Se johtuu kontekstista.&nbsp;</p><p><strong>Esimerkki</strong>; Jotain tapahtuu, vaikkapa jokin puolue voittaa vaalit. Vaikkapa YLE uutisoi sen. Puolueen kannattajien mielestä se on hyvä uutinen.&nbsp;YLE kuitenkin uutisoi sen negatiiviseen sävyyn. Täten puolueen kannattajien mielestä YLE on valemedia.&nbsp;</p><p>Tässä pitää muistaa erottaa <strong>faktat</strong> ja <strong>konteksti</strong>. YLE kertoi faktat oikein eli puolue voitti ja mitä he ovat luvanneet tekevänsä hallituksessa. Usein kun puhutaan valemediasta, porukka vie keskustelun faktoihin ja niiden paikkaansa pitävyyteen, joka harvoin on se ongelma. Valtamedialla on melkein aina faktat kohdallaan.</p><p>Ongelma on <strong>konteksti</strong>. Esimerkiksi puolue on luvannut kiristää maahanmuuttoa. Puolueen kannattajien mielestä se on hyvä, koska heidän mielestään maahanmuuttajat aiheuttavat turvallisuusriskin.<br />YLE uutisoi että kyseessä on maahanmuuttajien oikeuksien polkemisesta. Molemmat ovat tavallaan totta, mutta ero on kontekstissa. Täten YLE voi uutisoida, että puolueen PJ polkee ihmisoikeuksia kun hän on<br />omasta mielestään huolissaan kansalaistensa turvallisuudesta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Löysin itse samanlaisen tilanteen, kun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10284949">YLE julkaisi tänään Marcus Ziemannin analyysin siitä, kuinka naiset eivät pääse palokunnan pääsytesteistä läpi.</a>&nbsp;<br />Hänen kontekstinsa on, että palomiehet vihaavat naisia. Minun kontekstini on, etten halua heikkoja ihmisiä vastuuseen hengistä.</p><p>Käydäänpä yhdessä analyysin korvaani särähtäneet kohdat läpi, jolloin voin antaa oman mielipiteeni asiasta. <u>Suosittelen, että käytte lukemassa kyseisen artikkelin ennen kuin luette vastaukseni,&nbsp;<br />sillä en aio kopioida koko tekstiä.</u></p><p><em>&quot;Tammikuussa Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen yritti (muuttaa palomiehen valintaprosessia). Hän ehdotti, että naisten penkkipunnerrusvaatimuksia voisi helpottaa 10 prosentilla.&nbsp;<br />Nainen pysyköön pois alalta, jos voima ei riitä, oli palautteiden tyly sävy.&quot;</em></p><p>Aivan oikein. Tuli ja kuolema ei anna armoa sen takia että olet nainen. Se on julma ja neutraali. Siksi myös palokunnan valintaprosessin pitää olla. Julma fakta on, että naiset ovat fyysisesti heikompia<br />kuin miehet. Se ei tarkoita, että he olisivat ihmisarvossa mitenkään miesten alapuolella, he vain soveltuvat muihin hommiin paremmin kuin miehet. Joillain sokeasti fanaattisilla feministeillä se menee pään yli.</p><p>Ziemannin mielestä siis valintaprosessi on mahdoton naisille ja hän antaakin esimerkin miksi:<br /><em>&quot;Vertailun vuoksi, Suomen ehkä lupaavin seiväshyppääjä Saga Andersson painaa 64 kiloa. Hänellä penkkipunnerruksen maksimitulos on 72,5 kiloa. Ja se on naiselle aika paljon.<br />Fysiologisista eroista johtuen valtaosalle Anderssonin painoisista kovakuntoisista naisista yksi penkkipunnerrustoisto 45 kilolla on jo lähellä maksimivoimasuoritusta. Suurin osa kaiken kokoisista naisista ei saa 45 kiloon ladattua levytankoa nousemaan penkistä kertaakaan. Moni ei saisi painoa ylös edes kannattimilta. Heille 25 toistoa tuntuu kuin se olisi toisesta avaruudesta.&quot;</em></p><p>Ziemann jatkaa Sagan ja palomiehen välistä vertailua osion loppuun asti.</p><p>Nopean googlauksen mukaan Saga Andersson on 18 vuotias ja pituudeltaan 168cm. Ongelma Ziemannin esimerkissä on se,&nbsp;ettei Sagan kokoinen mieskään soveltuisi palokuntaan.&nbsp;<br />Lisäksi Saga on seiväshyppääjä ja hänen kuntonsa on optimoitu siihen tehtävään, mikä on kuin yö ja päivä palomiehen tehtävään verrattuna. Palomies kiipeää tikkaita, ei hyppää seipäällä ikkunasta sisään.&nbsp;</p><p><em>&quot;Ministeriössä tiedetään, että mahdollisen muutoksen viestintään pitää valmistautua huolellisesti. Suomessa on edelleen palomiehiä ja heidän esimiehiään, jotka eivät halua naisia paloautoihin.&quot;</em></p><p>Villi veikkaukseni on, että palomiehen esimiehineen tietävät, että keskiverto nainen on keskivertoa miestä heikompi. He eivät vihaa naisia, veikkaan että heilläkin on äitejä, siskoja ja tyttäriä. He vain eivät halua heikkoa ihmistä autoonsa. Tuskin he ottaisivat minuakaan kyytiin.<br />Jos kyse olisi naisvihasta, olisi valintaprosessin läpäisseetkin naiset viskottu ulos kunnosta huolimatta, mutta ei ole.&nbsp;</p><p>Seuraavaksi Ziemann siirtyy käsittelemään uudistuksia, jotka hän haluaisi saada valintaprosessiin.</p><p><em>&quot;Todennäköisesti Suomen palomieskoulutuksen fyysisen voiman testi paranisi jo pelkästään sillä, että penkkipunnerrukset vaihdettaisiin oman kehon painolla tehtäviksi punnerruksiksi.<br />Etunojapunnerrukset ovat tasa-arvoisia. Niitä käytetään testeissä lähes kaikkialla, muttei Suomessa.&quot;</em></p><p>Idea ei ole että jaksat punnertaa oman painosi ylös, vaan että jaksat punnertaa savussa makaavan 120-kiloisen miehen ylös. Ziemann ei näytä ymmärtävän että ei ole tarkoitus testata hakijan kuntoa, vaan sitä&nbsp;onko hän lähtökohtaisesti kykenevä tehtävään.</p><p>&quot;<em>Useissa maissa fysiikkaa testataan myös kantamalla ja raahaamalla testinukkea tai muita painavia esineitä. Testin valvojalle se antaa mahdollisuuden havainnoida,&nbsp;miten kömpelösti tai vakaasti hakija suoriutuu. Sen perusteella hakija voi saada lisäpisteitä.&quot;</em></p><p>Samaa testiä tehdään myös Suomessa. Ainakin itse olen nähnyt palomiesten ja jopa armeijan tehneen sitä.</p><p><em>&quot;Palokuntakouluissa nähdään jatkuvasti, kuinka voimailulajeissa kilpailleet miehet eivät kovassa stressissä millään keksi, miten painon saa ylös. Monet naiset taas keksivät heti,&nbsp;että kaivon päälle pitää käydä mahalleen ja toista jalkaa apuna käyttäen pitää kyljen kautta rullata selälleen.&quot;</em></p><p>Kirjoittajan seksismiin sen kummemmin puuttumatta olen varma, että myös älykkäitä ihmisiä käy salilla ja hakee valintaprosessiin. En nähnyt lähdettä Ziemannin väitteelle, joten lasken sen vain paskanjauhantana.</p><p><em>&quot;Monet palomieskoulut pistävät myös turvavaljailla varustetut hakijat kiipeämään tikasyksikköä pitkin 30 metrin korkeuteen. Joillakin tappiin nouseva syke vie täysin voimat ja hakijaa alkaa pelottaa.&nbsp;Ura kariutuu siihen.&quot;</em></p><p>Olen äimistynyt jos Suomessa ei tutkita tai kysytä palomiehen korkean paikan kammoa. Varsinkin kun urbaaneissa ympäristöissä tila loppuu kesken joten rakennetaan ylöspäin. Palomiehen pitää päästä korkeisiin paikkoihin.</p><p><em>&quot;Kun osioita on useampia ja vaatimukset hiukan Suomea kevyemmät, hakijoiden monimuotoisuus lisääntyy. Kouluun voivat päästä niin isot ja lihaksikkaat kuin pienet ja vikkelät. Pelastusala on joukkuepeliä,&nbsp;jossa kaikenkokoisia tarvitaan. Joku jaksaa kantaa painavan potilaan, kun taas toinen mahtuu tuuletusikkunasta sisään.&quot;</em></p><p>Minäkin olen osallistunut joukkuepeliin, sen nimi oli Puolustusvoimat. Siellä ryhmässä on noin 9 sotilasta, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Löytyy ryhmänjohtaja, lääkintämies, panssarintorjuntamies,<br />konekiväärimies ja niin edespäin. Ehkä Ziemann haluaa nähdä saman tyyppistä erikoistumista.&nbsp;<br />Mutta jopa Puolustusvoimat näkivät erikoistumisen riskin: erikoistuneesta tulee korvaamaton. Esimerkiksi kuka käyttää viestilaitteita kun viestimies kuolee? Siksi vaikka jokaisella oli omat roolinsa,&nbsp;osasivat melkein kaikki muut heidän tehtävänsä.&nbsp;<br />Palokunnassa kyse ei ole tietotaidosta, joka on helppo opettaa, vaan fyysisestä kunnosta. Entäs jos koko yövuoro koostuukin Ziemannin &quot;pienistä ja vikkelistä&quot; ja tulee ilmoitus että ylipainoisten kerhotalo on<br />ilmiliekeissä?&nbsp;</p><p><em>&quot;Näihin verrattuna Suomessa testiosioita on vähän, eivätkä testien vaatimukset linkity kunnolla palomiehen työhön. Sisäministeriössäkin tiedetään hyvin, ettei lähes kaikki&nbsp;naishakijat karsiva penkkipunnerrus voi mitenkään olla palomiehen mitta.&quot;</em></p><p>Minusta on. Naiset ovat biologisesti alakynnessä ja se vaatii ihailtavaa omistautumista, että pääsee naisena testeistä läpi. En kuitenkaan hyväksy, että minun tai perheeni henki vaarannetaan ideologian takia.&nbsp;<br />Hautajaisissa ei paljoa lämmitä ajatus &quot;hei, olipahan se sentään nainen, joka yritti auttaa&quot;.<br />Mitä Sisäministeriön tietoihin tulee, siellä lauletaan sen lauluja, kenen leipää syödään. Heti kun joku poliitikko päättää kerätä poliittisia irtopisteitä, ministeriöstä lentää faktat ikkunasta nopeammin kuin laman iskemä liikemies.</p><p>Ihmisten henget eivät ole leikin asia eivätkä mikään poliittinen kysymys.&nbsp;Jos puolueettomin silmin nähdään, että valintaprosessi tarvitsee uudistamista, suosittelen että nykyisille palomiehille ja muille markkinoidessa jätetään naisjutut pois, koska se heti paljastaa taustan agendan.&nbsp;Ainut hyväksyttävä agenda on pelastusta tarvitsevien etu.</p><p>Vasta kun muutokset ovat menneet läpi, kannattaa vinkata naisille että &quot;hei, käyppä kokeilemassa uudestaan&quot;. Mutta ei koskaan toimintakyvyn kustannuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tiedättekö, miksi jotkut kutsuvat valtamediaa valemediaksi? Se johtuu kontekstista. 

Esimerkki; Jotain tapahtuu, vaikkapa jokin puolue voittaa vaalit. Vaikkapa YLE uutisoi sen. Puolueen kannattajien mielestä se on hyvä uutinen. YLE kuitenkin uutisoi sen negatiiviseen sävyyn. Täten puolueen kannattajien mielestä YLE on valemedia. 

Tässä pitää muistaa erottaa faktat ja konteksti. YLE kertoi faktat oikein eli puolue voitti ja mitä he ovat luvanneet tekevänsä hallituksessa. Usein kun puhutaan valemediasta, porukka vie keskustelun faktoihin ja niiden paikkaansa pitävyyteen, joka harvoin on se ongelma. Valtamedialla on melkein aina faktat kohdallaan.

Ongelma on konteksti. Esimerkiksi puolue on luvannut kiristää maahanmuuttoa. Puolueen kannattajien mielestä se on hyvä, koska heidän mielestään maahanmuuttajat aiheuttavat turvallisuusriskin.
YLE uutisoi että kyseessä on maahanmuuttajien oikeuksien polkemisesta. Molemmat ovat tavallaan totta, mutta ero on kontekstissa. Täten YLE voi uutisoida, että puolueen PJ polkee ihmisoikeuksia kun hän on
omasta mielestään huolissaan kansalaistensa turvallisuudesta. 

 

Löysin itse samanlaisen tilanteen, kun YLE julkaisi tänään Marcus Ziemannin analyysin siitä, kuinka naiset eivät pääse palokunnan pääsytesteistä läpi. 
Hänen kontekstinsa on, että palomiehet vihaavat naisia. Minun kontekstini on, etten halua heikkoja ihmisiä vastuuseen hengistä.

Käydäänpä yhdessä analyysin korvaani särähtäneet kohdat läpi, jolloin voin antaa oman mielipiteeni asiasta. Suosittelen, että käytte lukemassa kyseisen artikkelin ennen kuin luette vastaukseni, 
sillä en aio kopioida koko tekstiä.

"Tammikuussa Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen yritti (muuttaa palomiehen valintaprosessia). Hän ehdotti, että naisten penkkipunnerrusvaatimuksia voisi helpottaa 10 prosentilla. 
Nainen pysyköön pois alalta, jos voima ei riitä, oli palautteiden tyly sävy."

Aivan oikein. Tuli ja kuolema ei anna armoa sen takia että olet nainen. Se on julma ja neutraali. Siksi myös palokunnan valintaprosessin pitää olla. Julma fakta on, että naiset ovat fyysisesti heikompia
kuin miehet. Se ei tarkoita, että he olisivat ihmisarvossa mitenkään miesten alapuolella, he vain soveltuvat muihin hommiin paremmin kuin miehet. Joillain sokeasti fanaattisilla feministeillä se menee pään yli.

Ziemannin mielestä siis valintaprosessi on mahdoton naisille ja hän antaakin esimerkin miksi:
"Vertailun vuoksi, Suomen ehkä lupaavin seiväshyppääjä Saga Andersson painaa 64 kiloa. Hänellä penkkipunnerruksen maksimitulos on 72,5 kiloa. Ja se on naiselle aika paljon.
Fysiologisista eroista johtuen valtaosalle Anderssonin painoisista kovakuntoisista naisista yksi penkkipunnerrustoisto 45 kilolla on jo lähellä maksimivoimasuoritusta. Suurin osa kaiken kokoisista naisista ei saa 45 kiloon ladattua levytankoa nousemaan penkistä kertaakaan. Moni ei saisi painoa ylös edes kannattimilta. Heille 25 toistoa tuntuu kuin se olisi toisesta avaruudesta."

Ziemann jatkaa Sagan ja palomiehen välistä vertailua osion loppuun asti.

Nopean googlauksen mukaan Saga Andersson on 18 vuotias ja pituudeltaan 168cm. Ongelma Ziemannin esimerkissä on se, ettei Sagan kokoinen mieskään soveltuisi palokuntaan. 
Lisäksi Saga on seiväshyppääjä ja hänen kuntonsa on optimoitu siihen tehtävään, mikä on kuin yö ja päivä palomiehen tehtävään verrattuna. Palomies kiipeää tikkaita, ei hyppää seipäällä ikkunasta sisään. 

"Ministeriössä tiedetään, että mahdollisen muutoksen viestintään pitää valmistautua huolellisesti. Suomessa on edelleen palomiehiä ja heidän esimiehiään, jotka eivät halua naisia paloautoihin."

Villi veikkaukseni on, että palomiehen esimiehineen tietävät, että keskiverto nainen on keskivertoa miestä heikompi. He eivät vihaa naisia, veikkaan että heilläkin on äitejä, siskoja ja tyttäriä. He vain eivät halua heikkoa ihmistä autoonsa. Tuskin he ottaisivat minuakaan kyytiin.
Jos kyse olisi naisvihasta, olisi valintaprosessin läpäisseetkin naiset viskottu ulos kunnosta huolimatta, mutta ei ole. 

Seuraavaksi Ziemann siirtyy käsittelemään uudistuksia, jotka hän haluaisi saada valintaprosessiin.

"Todennäköisesti Suomen palomieskoulutuksen fyysisen voiman testi paranisi jo pelkästään sillä, että penkkipunnerrukset vaihdettaisiin oman kehon painolla tehtäviksi punnerruksiksi.
Etunojapunnerrukset ovat tasa-arvoisia. Niitä käytetään testeissä lähes kaikkialla, muttei Suomessa."

Idea ei ole että jaksat punnertaa oman painosi ylös, vaan että jaksat punnertaa savussa makaavan 120-kiloisen miehen ylös. Ziemann ei näytä ymmärtävän että ei ole tarkoitus testata hakijan kuntoa, vaan sitä onko hän lähtökohtaisesti kykenevä tehtävään.

"Useissa maissa fysiikkaa testataan myös kantamalla ja raahaamalla testinukkea tai muita painavia esineitä. Testin valvojalle se antaa mahdollisuuden havainnoida, miten kömpelösti tai vakaasti hakija suoriutuu. Sen perusteella hakija voi saada lisäpisteitä."

Samaa testiä tehdään myös Suomessa. Ainakin itse olen nähnyt palomiesten ja jopa armeijan tehneen sitä.

"Palokuntakouluissa nähdään jatkuvasti, kuinka voimailulajeissa kilpailleet miehet eivät kovassa stressissä millään keksi, miten painon saa ylös. Monet naiset taas keksivät heti, että kaivon päälle pitää käydä mahalleen ja toista jalkaa apuna käyttäen pitää kyljen kautta rullata selälleen."

Kirjoittajan seksismiin sen kummemmin puuttumatta olen varma, että myös älykkäitä ihmisiä käy salilla ja hakee valintaprosessiin. En nähnyt lähdettä Ziemannin väitteelle, joten lasken sen vain paskanjauhantana.

"Monet palomieskoulut pistävät myös turvavaljailla varustetut hakijat kiipeämään tikasyksikköä pitkin 30 metrin korkeuteen. Joillakin tappiin nouseva syke vie täysin voimat ja hakijaa alkaa pelottaa. Ura kariutuu siihen."

Olen äimistynyt jos Suomessa ei tutkita tai kysytä palomiehen korkean paikan kammoa. Varsinkin kun urbaaneissa ympäristöissä tila loppuu kesken joten rakennetaan ylöspäin. Palomiehen pitää päästä korkeisiin paikkoihin.

"Kun osioita on useampia ja vaatimukset hiukan Suomea kevyemmät, hakijoiden monimuotoisuus lisääntyy. Kouluun voivat päästä niin isot ja lihaksikkaat kuin pienet ja vikkelät. Pelastusala on joukkuepeliä, jossa kaikenkokoisia tarvitaan. Joku jaksaa kantaa painavan potilaan, kun taas toinen mahtuu tuuletusikkunasta sisään."

Minäkin olen osallistunut joukkuepeliin, sen nimi oli Puolustusvoimat. Siellä ryhmässä on noin 9 sotilasta, joista jokaisella on oma tehtävänsä. Löytyy ryhmänjohtaja, lääkintämies, panssarintorjuntamies,
konekiväärimies ja niin edespäin. Ehkä Ziemann haluaa nähdä saman tyyppistä erikoistumista. 
Mutta jopa Puolustusvoimat näkivät erikoistumisen riskin: erikoistuneesta tulee korvaamaton. Esimerkiksi kuka käyttää viestilaitteita kun viestimies kuolee? Siksi vaikka jokaisella oli omat roolinsa, osasivat melkein kaikki muut heidän tehtävänsä. 
Palokunnassa kyse ei ole tietotaidosta, joka on helppo opettaa, vaan fyysisestä kunnosta. Entäs jos koko yövuoro koostuukin Ziemannin "pienistä ja vikkelistä" ja tulee ilmoitus että ylipainoisten kerhotalo on
ilmiliekeissä? 

"Näihin verrattuna Suomessa testiosioita on vähän, eivätkä testien vaatimukset linkity kunnolla palomiehen työhön. Sisäministeriössäkin tiedetään hyvin, ettei lähes kaikki naishakijat karsiva penkkipunnerrus voi mitenkään olla palomiehen mitta."

Minusta on. Naiset ovat biologisesti alakynnessä ja se vaatii ihailtavaa omistautumista, että pääsee naisena testeistä läpi. En kuitenkaan hyväksy, että minun tai perheeni henki vaarannetaan ideologian takia. 
Hautajaisissa ei paljoa lämmitä ajatus "hei, olipahan se sentään nainen, joka yritti auttaa".
Mitä Sisäministeriön tietoihin tulee, siellä lauletaan sen lauluja, kenen leipää syödään. Heti kun joku poliitikko päättää kerätä poliittisia irtopisteitä, ministeriöstä lentää faktat ikkunasta nopeammin kuin laman iskemä liikemies.

Ihmisten henget eivät ole leikin asia eivätkä mikään poliittinen kysymys. Jos puolueettomin silmin nähdään, että valintaprosessi tarvitsee uudistamista, suosittelen että nykyisille palomiehille ja muille markkinoidessa jätetään naisjutut pois, koska se heti paljastaa taustan agendan. Ainut hyväksyttävä agenda on pelastusta tarvitsevien etu.

Vasta kun muutokset ovat menneet läpi, kannattaa vinkata naisille että "hei, käyppä kokeilemassa uudestaan". Mutta ei koskaan toimintakyvyn kustannuksella.

]]>
18 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257847-kuole-tulipalossa-tasa-arvon-nimeen#comments Epätasa-arvo Feminismi Palomiehet Yleisradio Wed, 04 Jul 2018 14:27:29 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257847-kuole-tulipalossa-tasa-arvon-nimeen
Sanna Ukkolan tapauksen tärkein opetus http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255451-sanna-ukkolan-tapauksen-tarkein-opetus <p>Ilmeisesti hauskaksi tarkoitettu intiaanipäähineen käyttö Pressiklubi-ohjelmassa johti Yleisradion kannalta noloon lopputulokseen, kun yhtiö sai tapauksen jälkimainingeista <a href="https://www.jsn.fi/">Julkisen sanan neuvostolta JSN:ltä langettavan</a>.</p><p>JSN arvioi, että &rdquo;Yle oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin. Neuvosto totesi, että Yle toimi väärin julkaistessaan toimittajansa kolumnin, jossa hän pyrki puhdistamaan mainettaan kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa&rdquo;.</p><p>Ukkola kertoi edellä mainitussa kolumnissa, kuinka hänen henkilönsä kimppuun oli hyökätty asiattomasti ja pani linkin Twitter-tilille.</p><p>Neuvoston päätöksessä pidettiin &rdquo;paheksuttavana myös sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja kehotti keskustelemaan asiasta työpaikalla&rdquo;.&nbsp;</p><p>Toimittaja Sanna Ukkola&nbsp;ylitti media-alan itsesääntelyelimen näkemyksen mukaan sopivuuden rajan ottamalla sähköpostitse yhteyttä häneen kriittisesti suhtautuneen henkilön työnantajaan.</p><p>Loukkaantumisen aiheutti Helsingin Uutisten mukaan Twitter-äänestys, jossa kysyttiin, sopisiko intiaanipäähinettä käyttäneen Ukkolan päähän seuraavan lähetykseen aasinhattu, persujen lippalakki, KKK-huppu vai pullollinen Erikeeperiä. Saman kyselyn Ukkola mainitsi kolumnissaan.</p><p>Ukkola ei saanut toiminnastaan Yleltä varoitusta, mutta yhteydenottoa työantajaan ei pidetty julkisen palvelun yhtiössä asiallisena. &nbsp;<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ylen-sanna-ukkola-valttyi-varoitukselta-kohutviittaaja-aikoo-valittaa-jsnaan-ja-harkitsee-rikosilmoitusta/">Tästä on kertonut Suomen Kuvalehti</a>.</p><p>Ukkolan tapauksen tärkein opetus on se, että toimittajien pitää olla paksunahkaisia ja kestää yleisöltä jyrkkääkin arvostelua lähtemättä vastatoimiin. Uhkailua ei meidänkään pidä sietää, mutta toimittajaan kohdistuvasta uhkailusta ei tässä tapauksessa ollut siis kysymys.</p><p>Samat pelisäännöt koskevat poliitikkoja ja muita julkisuudessa toimivia henkilöitä.</p> Ilmeisesti hauskaksi tarkoitettu intiaanipäähineen käyttö Pressiklubi-ohjelmassa johti Yleisradion kannalta noloon lopputulokseen, kun yhtiö sai tapauksen jälkimainingeista Julkisen sanan neuvostolta JSN:ltä langettavan.

JSN arvioi, että ”Yle oli rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 4, jonka mukaan toimittaja ei saa käyttää asemaansa väärin. Neuvosto totesi, että Yle toimi väärin julkaistessaan toimittajansa kolumnin, jossa hän pyrki puhdistamaan mainettaan kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa”.

Ukkola kertoi edellä mainitussa kolumnissa, kuinka hänen henkilönsä kimppuun oli hyökätty asiattomasti ja pani linkin Twitter-tilille.

Neuvoston päätöksessä pidettiin ”paheksuttavana myös sitä, että toimittaja oli työstään saamansa kritiikin vuoksi yhteydessä yleisön edustajan työnantajaan ja kehotti keskustelemaan asiasta työpaikalla”. 

Toimittaja Sanna Ukkola ylitti media-alan itsesääntelyelimen näkemyksen mukaan sopivuuden rajan ottamalla sähköpostitse yhteyttä häneen kriittisesti suhtautuneen henkilön työnantajaan.

Loukkaantumisen aiheutti Helsingin Uutisten mukaan Twitter-äänestys, jossa kysyttiin, sopisiko intiaanipäähinettä käyttäneen Ukkolan päähän seuraavan lähetykseen aasinhattu, persujen lippalakki, KKK-huppu vai pullollinen Erikeeperiä. Saman kyselyn Ukkola mainitsi kolumnissaan.

Ukkola ei saanut toiminnastaan Yleltä varoitusta, mutta yhteydenottoa työantajaan ei pidetty julkisen palvelun yhtiössä asiallisena.  Tästä on kertonut Suomen Kuvalehti.

Ukkolan tapauksen tärkein opetus on se, että toimittajien pitää olla paksunahkaisia ja kestää yleisöltä jyrkkääkin arvostelua lähtemättä vastatoimiin. Uhkailua ei meidänkään pidä sietää, mutta toimittajaan kohdistuvasta uhkailusta ei tässä tapauksessa ollut siis kysymys.

Samat pelisäännöt koskevat poliitikkoja ja muita julkisuudessa toimivia henkilöitä.

]]>
28 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255451-sanna-ukkolan-tapauksen-tarkein-opetus#comments Kotimaa Yleisradio Thu, 17 May 2018 13:38:00 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255451-sanna-ukkolan-tapauksen-tarkein-opetus
Yle taipui muutaman somekiukuttelijan edessä-Miksi maksamme Ylelle turhasta? http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254723-yle-taipui-muutaman-somekiukuttelijan-edessa-miksi-maksamme-ylelle-turhasta <p>Olen seurannut nyt useamman päivän aktiivisesti tätä keskustelua Herra Heinämäen sensuroinnista ja siitä alkaneesta some myrskystä. Olen itse saamelainen ja virallinen äidinkieleni on saame väestörekisterissä, vaikken sitä enää osaakaan, johtuen siitä ettei kieltä ole enää tarvinnut. Harmi sinänsä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta miten voi olla mahdollista, että meidän verorahoin maksama Yle kumartaa muutamaa someaktiivia, joilla on tapana kiukutella ja pahoittaa mieli joka helv.....in asiasta! Onko tämä suuntaus nykyaikaa sitten? Miksi tallaisista asioista ei voida ensin edes neuvotella asianomaisten kanssa? Onhan tämä ihmeellistä, että noin iso valtionlaitos alkaa sensuroimaan siitä, että joku on vain loukkaantunut! Tämä on todella huolestuttava suuntaus. Miettikääpä, että Yle on kertonut poistamisen syyksi sen, että joku on loukkaantunut. No mitenhän koko Ylen ohjelmiston nyt sitten käy? Jokainen voi pahoittaa mielensä jokaisesta ohjelmasta ja laittaa viestiä Ylelle, että tämä kyllä nyt loukkaa minua. Ja olen ihan varma, että ei Herra Heinämäen Lato-orkesteri varmasti ketään loukkaa. Tai siis muutamaa mielensäpahoittajaa näköjään. Miten se voi edes ketään loukata? Voi sitä mielenpahoituksen määrää.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten mennään itse mielensäpahoittajiin. Miten on mahdollista, että nämä samat mielensä pahoittajat saavat kertoa näitä asioita kaikkien saamelaisten ajatuksina? Esimerkiksi Heinämäen intiaani ei voisi vähempää saamelaisia kiinnostaa, paitsi nyt kun kaikki on leimattu mielensäpahoittajiksi. Tajuaakohan Petra Laiti, saamelaisnuorten puheenjohtaja, mitä sen puheenjohtaja titteli sisältää ja kuinka hänen puheet otetaan mediassa ja yleensäkin Suomessa? Ei näköjään tajua. Minä annan todella kovan epäluottamuksen tuollaiselle puheenjohtajalle, joka päästelee sammakoita suustansa tuon tuosta. Odotelkaahan vain, kohta tällä helsinkiläis-saamelaisella on taas joku yleistävä mielenpahoitus tulossa. Twitterissä on nyt hyökätty jo toisten saamelaisten päälle, koska he haluaisivat nämä epäkohdat nyt päivän valoon. Jopa Arman Alizad on ollut kiinnostunut tulla tekemään saamelaisalueelle juttua tästä sorrosta ja tappelusta ja kuinka jotkut käyttää valtaansa väärin. Toivottavasti tämä toteutuu. Minua itseäni alkoi tämä tympäisemään siinä määrin, että lähden ehdolle seuraavissa saamelaiskäräjissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yle eikä muutkaan mediat saa lähteä uutisoimaan enää hänen eikä kenenkään muunkaan mielensäpahoituksia koko saamelaisia koskevana eikä muunkaan vähemmistökansan tai -ryhmän. Ei meistä suurin osa ole sen kanssa samaa mieltä. Se yhteisö on siellä niin sisäänpäin kääntynyt ja tappelevat vain keskenään muutamien vuoksi. Muutama mätä omena voi saada laajat tappelunaiheet aikaiseksi. Heille on kaikista tärkein tapella esimerkiksi kuka on saamelainen ja sortaa heitä, ketkä HEIDÄN mielestä eivät olisi saamelaisia. Joillekin ei anneta äänioikeutta, vaikka lain mukaan äänioikeus heille kuuluisi. He ovat alkaneet kehitellä omia lakejaan ja toimivat siellä sortamalla muita ja vihapuhetta löytyy paljon. Käykääpä katsomassa tallainen sivu ja miettikää, mikä tällä sivustolla on se isoin huolenaihe?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://faktalavvu.net/" title="https://faktalavvu.net/">https://faktalavvu.net/</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ylellä on ollut aina vasemmistolainen kulttuuri ja nyt tuntuu, että tuo vasemmistolaisuus paistaa tällä rasismilla ja tasa-arvolla jo naurettavuudella läpi. Sensuuria harrastava laitos alkaa olemaan nyt siinä tilassa, että kuka tuollaista mediaa enää tänne kaipaa?</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi adressi tämän järjettömän sensuurin hillitsemiseksi</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.adressit.com/ylen_peruttava_paatos_suositun_herra_heinamaen_lato-orkesteri_poisvetamisesta" title="https://www.adressit.com/ylen_peruttava_paatos_suositun_herra_heinamaen_lato-orkesteri_poisvetamisesta">https://www.adressit.com/ylen_peruttava_paatos_suositun_herra_heinamaen_...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen seurannut nyt useamman päivän aktiivisesti tätä keskustelua Herra Heinämäen sensuroinnista ja siitä alkaneesta some myrskystä. Olen itse saamelainen ja virallinen äidinkieleni on saame väestörekisterissä, vaikken sitä enää osaakaan, johtuen siitä ettei kieltä ole enää tarvinnut. Harmi sinänsä.

 

Mutta miten voi olla mahdollista, että meidän verorahoin maksama Yle kumartaa muutamaa someaktiivia, joilla on tapana kiukutella ja pahoittaa mieli joka helv.....in asiasta! Onko tämä suuntaus nykyaikaa sitten? Miksi tallaisista asioista ei voida ensin edes neuvotella asianomaisten kanssa? Onhan tämä ihmeellistä, että noin iso valtionlaitos alkaa sensuroimaan siitä, että joku on vain loukkaantunut! Tämä on todella huolestuttava suuntaus. Miettikääpä, että Yle on kertonut poistamisen syyksi sen, että joku on loukkaantunut. No mitenhän koko Ylen ohjelmiston nyt sitten käy? Jokainen voi pahoittaa mielensä jokaisesta ohjelmasta ja laittaa viestiä Ylelle, että tämä kyllä nyt loukkaa minua. Ja olen ihan varma, että ei Herra Heinämäen Lato-orkesteri varmasti ketään loukkaa. Tai siis muutamaa mielensäpahoittajaa näköjään. Miten se voi edes ketään loukata? Voi sitä mielenpahoituksen määrää.

 

Sitten mennään itse mielensäpahoittajiin. Miten on mahdollista, että nämä samat mielensä pahoittajat saavat kertoa näitä asioita kaikkien saamelaisten ajatuksina? Esimerkiksi Heinämäen intiaani ei voisi vähempää saamelaisia kiinnostaa, paitsi nyt kun kaikki on leimattu mielensäpahoittajiksi. Tajuaakohan Petra Laiti, saamelaisnuorten puheenjohtaja, mitä sen puheenjohtaja titteli sisältää ja kuinka hänen puheet otetaan mediassa ja yleensäkin Suomessa? Ei näköjään tajua. Minä annan todella kovan epäluottamuksen tuollaiselle puheenjohtajalle, joka päästelee sammakoita suustansa tuon tuosta. Odotelkaahan vain, kohta tällä helsinkiläis-saamelaisella on taas joku yleistävä mielenpahoitus tulossa. Twitterissä on nyt hyökätty jo toisten saamelaisten päälle, koska he haluaisivat nämä epäkohdat nyt päivän valoon. Jopa Arman Alizad on ollut kiinnostunut tulla tekemään saamelaisalueelle juttua tästä sorrosta ja tappelusta ja kuinka jotkut käyttää valtaansa väärin. Toivottavasti tämä toteutuu. Minua itseäni alkoi tämä tympäisemään siinä määrin, että lähden ehdolle seuraavissa saamelaiskäräjissä.

 

Yle eikä muutkaan mediat saa lähteä uutisoimaan enää hänen eikä kenenkään muunkaan mielensäpahoituksia koko saamelaisia koskevana eikä muunkaan vähemmistökansan tai -ryhmän. Ei meistä suurin osa ole sen kanssa samaa mieltä. Se yhteisö on siellä niin sisäänpäin kääntynyt ja tappelevat vain keskenään muutamien vuoksi. Muutama mätä omena voi saada laajat tappelunaiheet aikaiseksi. Heille on kaikista tärkein tapella esimerkiksi kuka on saamelainen ja sortaa heitä, ketkä HEIDÄN mielestä eivät olisi saamelaisia. Joillekin ei anneta äänioikeutta, vaikka lain mukaan äänioikeus heille kuuluisi. He ovat alkaneet kehitellä omia lakejaan ja toimivat siellä sortamalla muita ja vihapuhetta löytyy paljon. Käykääpä katsomassa tallainen sivu ja miettikää, mikä tällä sivustolla on se isoin huolenaihe?

 

https://faktalavvu.net/

 

Ylellä on ollut aina vasemmistolainen kulttuuri ja nyt tuntuu, että tuo vasemmistolaisuus paistaa tällä rasismilla ja tasa-arvolla jo naurettavuudella läpi. Sensuuria harrastava laitos alkaa olemaan nyt siinä tilassa, että kuka tuollaista mediaa enää tänne kaipaa?

 

Lopuksi adressi tämän järjettömän sensuurin hillitsemiseksi

 

https://www.adressit.com/ylen_peruttava_paatos_suositun_herra_heinamaen_lato-orkesteri_poisvetamisesta

]]>
57 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254723-yle-taipui-muutaman-somekiukuttelijan-edessa-miksi-maksamme-ylelle-turhasta#comments Herra Heinämäki saamelaiset Yleisradio Tue, 01 May 2018 22:02:21 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254723-yle-taipui-muutaman-somekiukuttelijan-edessa-miksi-maksamme-ylelle-turhasta
Vielä Herra Heinämäestä, saamelaisista ja kulttuurisesta omimisesta http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta <p>Suomi on nyt muutaman päivän kohissut YLE:n <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804282200909645_u0.shtml">päätöksestä</a> hyllyttää Pikku Kakkosesta tunnetuksi tullut Herra Heinämäki sarjassa esiintyvän intiaanihahmon takia. Hyllytyksen laittoi alulle Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja <strong>Petra Laiti</strong>, jonka mielestä Herra Heinämäessä esiintyvä intiaanihahmo edusti ns. kulttuurista omimista parhaimmillaan.</p><p>Myönnetään. Herra Heinämäen Lato-orkesterissa esiintyvä intiaani sulkapäähineineen on stereotypia, joka on aikansa luomus. Samalla on hyvä pohtia, kuinka <em>todellinen</em>&nbsp;tämä hahmo on, vai onko sen tarkoitus toimia satuhahmona? Onkin hämmentävää, että YLE päätti lähteä tällaiseen hyllyttämiseen. Kaikista hämmentävintä on kuitenkin se, että se tekee sen toista alkuperäiskansaa edustavan henkilön vaatimuksesta. Jos nimittäin kulttuurisesta omimisesta puhutaan, niin pahinta laatua olevaa omimista on loukkaantua kokonaan toisen kansan puolesta. Tai puhua omalla suulla koko kansan puolesta.</p><p>Netissä mellastavat saamelaisaktivistit ovat onnistuneet tavoitteessaan varsin mainiosti. Petra Laiti esitetään yleisesti &rdquo;päivystävänä saamelaisena&rdquo;, jonka kautta voidaan hankkia &rdquo;saamelaisten näkemys&rdquo; asiaan kuin asiaan. Näinhän asia ei ole. Kun allekirjoittanut nosti tämän faktan esille tapahtui välitön vastahyökkäys, jossa minua <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10021798">syytettiin</a> mielipiteiden tukahduttamisesta, vaikka tosiasiassa ainoa joka erilaisia mielipiteitä tukahduttaa, ovat Laitin kaltaiset henkilöt itse.</p><p>Mikä tahansa kulttuuri, saamelaisuus mukaanluettuna, on moninaista. Sen sisällä vaikuttavat monet erilaiset äänet. Jostain syystä tämä halutaan saamelaiskeskustelussa unohtaa. Ne toimittajat jotka tähän lankaan menevät, syyllistyvät itsekin kulttuuriseen omimiseen ja tukahduttamiseen. Antakaa saamelaisuudelle mieluummin ne kaikki monet äänet, jotka se ansaitsee!</p><p>Herra Heinämäen intiaanihahmosta käytävä keskustelu on ollut erityisen aktiivista saamelaisalueella. Ne saamelaiset, jotka ovat kyseenalaistaneet Laitin toiminnan, ovat saaneet osakseen valtavasti negatiivista palautetta; jopa vihapostia. Asian hahmottamiseksi kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa, Laitin lisäksi, vaikkapa sellaisia henkilöitä kuin <strong>Inka Kangasniemi</strong> ja <strong>Jan-Eerik Paadar</strong>. Sieltä se totuus ja objektiivisuus jostain välistä nimittäin löytyy. Mustavalkoista tämä kun ei ole, vaikka monet yrittävät muuta väittää.</p> Suomi on nyt muutaman päivän kohissut YLE:n päätöksestä hyllyttää Pikku Kakkosesta tunnetuksi tullut Herra Heinämäki sarjassa esiintyvän intiaanihahmon takia. Hyllytyksen laittoi alulle Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti, jonka mielestä Herra Heinämäessä esiintyvä intiaanihahmo edusti ns. kulttuurista omimista parhaimmillaan.

Myönnetään. Herra Heinämäen Lato-orkesterissa esiintyvä intiaani sulkapäähineineen on stereotypia, joka on aikansa luomus. Samalla on hyvä pohtia, kuinka todellinen tämä hahmo on, vai onko sen tarkoitus toimia satuhahmona? Onkin hämmentävää, että YLE päätti lähteä tällaiseen hyllyttämiseen. Kaikista hämmentävintä on kuitenkin se, että se tekee sen toista alkuperäiskansaa edustavan henkilön vaatimuksesta. Jos nimittäin kulttuurisesta omimisesta puhutaan, niin pahinta laatua olevaa omimista on loukkaantua kokonaan toisen kansan puolesta. Tai puhua omalla suulla koko kansan puolesta.

Netissä mellastavat saamelaisaktivistit ovat onnistuneet tavoitteessaan varsin mainiosti. Petra Laiti esitetään yleisesti ”päivystävänä saamelaisena”, jonka kautta voidaan hankkia ”saamelaisten näkemys” asiaan kuin asiaan. Näinhän asia ei ole. Kun allekirjoittanut nosti tämän faktan esille tapahtui välitön vastahyökkäys, jossa minua syytettiin mielipiteiden tukahduttamisesta, vaikka tosiasiassa ainoa joka erilaisia mielipiteitä tukahduttaa, ovat Laitin kaltaiset henkilöt itse.

Mikä tahansa kulttuuri, saamelaisuus mukaanluettuna, on moninaista. Sen sisällä vaikuttavat monet erilaiset äänet. Jostain syystä tämä halutaan saamelaiskeskustelussa unohtaa. Ne toimittajat jotka tähän lankaan menevät, syyllistyvät itsekin kulttuuriseen omimiseen ja tukahduttamiseen. Antakaa saamelaisuudelle mieluummin ne kaikki monet äänet, jotka se ansaitsee!

Herra Heinämäen intiaanihahmosta käytävä keskustelu on ollut erityisen aktiivista saamelaisalueella. Ne saamelaiset, jotka ovat kyseenalaistaneet Laitin toiminnan, ovat saaneet osakseen valtavasti negatiivista palautetta; jopa vihapostia. Asian hahmottamiseksi kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa, Laitin lisäksi, vaikkapa sellaisia henkilöitä kuin Inka Kangasniemi ja Jan-Eerik Paadar. Sieltä se totuus ja objektiivisuus jostain välistä nimittäin löytyy. Mustavalkoista tämä kun ei ole, vaikka monet yrittävät muuta väittää.

]]>
38 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta#comments Kotimaa Herra Heinämäki Kulttuurinen omiminen saamelaiset Yleisradio Tue, 01 May 2018 14:18:31 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254705-viela-herra-heinamaesta-saamelaisista-ja-kulttuurisesta-omimisesta
Ammattilainen Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253949-merja-yla-anttila-ylen-toimitusjohtajaksi <p>MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila kutsuttiin Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi.&nbsp;</p><p>Mielenkiintoista on, että <em>kutsuttiin</em>.</p><p><em>Medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Ylä-Anttila kertoi, ettei hän hakenut tehtävää, vaan päätyi johtajakisaan headhunterin yhteydenoton seurauksena (Yle).</em></p><p>Tähän mennessä kaikki Ylen ykkösjohtajat on valittu poliittisten perustein, ensimmäistä kertaa johtaja valittiin journalistisin perustein. Toimeen tarttuu nyt alan täysiverinen ammattilainen.</p><p>Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa on viime vuosina ajettu alas. Sekä uutisten että ajankohtaisohjelmien studioihin rahdataan ihmisiä haasteltaviksi, kun jostain syystä ei haluta kunnon uutisjuttuja tai ajankohtaisreportaaseja enää tehdä.</p><p>Ajankohtaisohjelmista on tullut keskusteluohjelmia. Alennustilan huippu on, kun joskus toimittajat ovat haastatelleet toisiaan.</p><p>Uutiset ja ajankohtaisohjelmat ovat Ylen ydintoimintaa. Toivottavasti uusi toimitusjohtaja reivaa ko. ohjelmat kuntoon.</p><p>Ylä-Anttila on toinen nainen Ylen johdossa. Ensimmäinen oli SKDL:n Hella Wuolijoki 1945-1949. Hänet erotettiin tehtävästään kuten myös vasemmistojohtajat Eino S. Repo ja Mikael Jungner. Moni vielä muistaa <em>Reporadion. </em>Hyvin ei käynyt Reino Paasilinnallekaan.</p><p>Ilolla odotan Merja Ylä-Anttilan linjauksia. Ylä-Anttila on oikeassa siinä, että <em>Yle on median ykköspaikka</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>* * *</p><p><em>17.4.</em></p><p><em><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10162956">Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja &ndash; &quot;Yle on median ykköspaikka&quot;</a></em></p><p><em>Ylen uusi johtaja tulee naapurista. Merja Ylä-Anttila on toiminut pitkään MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.</em></p><p><em>Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityiselle sektorille. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässä 1.9.2018.</em></p><p><em>Merja Ylä-Anttilalla on pitkä, yli kolmenkymmenen vuoden ura media-alalta.&nbsp;</em></p><p><em>Hän on työskennellyt MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana vuodesta 2001. Viimeiset kolme vuotta Ylä-Anttila on ollut myös MTV:lle uutisia tuottavan Bonnier Broadcastin tytäryhtiön Mediahub Helsingin toimitusjohtaja. Ylä-Anttila luopui molemmista tehtävistä tänään.</em></p><p><em>&ndash; Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän, Ylä-Anttila sanoo Ylen tiedotteessa.</em></p><p><em>&ndash; Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa.</em></p><p><em>Hakuprosessissa oli mukana 25 tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Yle oli sopinut hakijoiden kanssa, ettei heidän nimiään julkisteta.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila kutsuttiin Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi. 

Mielenkiintoista on, että kutsuttiin.

Medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Ylä-Anttila kertoi, ettei hän hakenut tehtävää, vaan päätyi johtajakisaan headhunterin yhteydenoton seurauksena (Yle).

Tähän mennessä kaikki Ylen ykkösjohtajat on valittu poliittisten perustein, ensimmäistä kertaa johtaja valittiin journalistisin perustein. Toimeen tarttuu nyt alan täysiverinen ammattilainen.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa on viime vuosina ajettu alas. Sekä uutisten että ajankohtaisohjelmien studioihin rahdataan ihmisiä haasteltaviksi, kun jostain syystä ei haluta kunnon uutisjuttuja tai ajankohtaisreportaaseja enää tehdä.

Ajankohtaisohjelmista on tullut keskusteluohjelmia. Alennustilan huippu on, kun joskus toimittajat ovat haastatelleet toisiaan.

Uutiset ja ajankohtaisohjelmat ovat Ylen ydintoimintaa. Toivottavasti uusi toimitusjohtaja reivaa ko. ohjelmat kuntoon.

Ylä-Anttila on toinen nainen Ylen johdossa. Ensimmäinen oli SKDL:n Hella Wuolijoki 1945-1949. Hänet erotettiin tehtävästään kuten myös vasemmistojohtajat Eino S. Repo ja Mikael Jungner. Moni vielä muistaa Reporadion. Hyvin ei käynyt Reino Paasilinnallekaan.

Ilolla odotan Merja Ylä-Anttilan linjauksia. Ylä-Anttila on oikeassa siinä, että Yle on median ykköspaikka.

 

* * *

17.4.

Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja – "Yle on median ykköspaikka"

Ylen uusi johtaja tulee naapurista. Merja Ylä-Anttila on toiminut pitkään MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.

Ylen hallitus on nimittänyt Merja Ylä-Anttilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Ylä-Anttila seuraa tehtävässä Lauri Kivistä, joka siirtyy yksityiselle sektorille. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässä 1.9.2018.

Merja Ylä-Anttilalla on pitkä, yli kolmenkymmenen vuoden ura media-alalta. 

Hän on työskennellyt MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana vuodesta 2001. Viimeiset kolme vuotta Ylä-Anttila on ollut myös MTV:lle uutisia tuottavan Bonnier Broadcastin tytäryhtiön Mediahub Helsingin toimitusjohtaja. Ylä-Anttila luopui molemmista tehtävistä tänään.

– Yleisradio on median ykköspaikka, kun haluaa työskennellä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Olen iloinen, innostunut ja hyvin motivoitunut ottamaan vastaan tämän tehtävän, Ylä-Anttila sanoo Ylen tiedotteessa.

– Minulla on paljon kokemusta paitsi journalismista myös median liiketoiminnan johtamisesta muutos- ja murrosvaiheissa.

Hakuprosessissa oli mukana 25 tehtävästä kiinnostunutta henkilöä. Yle oli sopinut hakijoiden kanssa, ettei heidän nimiään julkisteta.

]]>
3 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253949-merja-yla-anttila-ylen-toimitusjohtajaksi#comments Media Yleisradio Yleisradion tehtävä Tue, 17 Apr 2018 18:57:05 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253949-merja-yla-anttila-ylen-toimitusjohtajaksi
Taloudellisesti riippumaton Yleisradio etsii poliittisesti sitoutunutta johtajaa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253253-taloudellisesti-riippumaton-yleisradio-etsii-poliittisesti-sitoutunutta-johtajaa <p>Yleisradion toimitusjohtaja <strong>Lauri Kivinen</strong> ilmoitti tammikuussa jättävänsä tehtävän vuoden 2018 loppuun mennessä ja siirtyvänsä yksityisen sektorin palvelukseen. Tämän seurauksena Ylen hallitus aloitti välittömästi seuraajan etsimisen.&nbsp;</p><p>Helmikuussa päättyneeseen hakuun <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/27/ylen-toimitusjohtajan-haku-jatkuu-ensi-vaiheessa-mukana-on-25-henkiloa">ilmoittautui</a> yhteensä 25 henkilöä, joiden nimiä ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.</p><p>Ylen hallituksen puheenjohtaja <strong>Thomas Wilhelmsson </strong>ilmoitti tuolloin, että Ylen toimitusjohtajaksi halutaan henkilö, jolla on vahva näkemys julkisen palvelun mediayhtiön tehtävästä ja hyvä kokonaiskuva media-alan ja toimintaympäristön haasteista.</p><p>Iltalehden saamien <a href="https://m.iltalehti.fi/politiikka/201803302200848411_pi.shtml">tietojen mukaan</a> tällaisia henkilöitä olisi löytynyt muutamia.</p><p>Iltalehden jutussa mainitaan, että tehtävään olisi tarjolla mm. kokoomuslainen veikkauspamppu <strong>Velipekka Nummikoski</strong>&nbsp;sekä lestadiolaistaustainen keskustalaistoimittaja&nbsp;<strong>Mikael Pentikäinen</strong>.</p><p>Ehdotukset tulivat monelle yllätyksenä.</p><p>Viime vuonna 8 000 euron palkankorotuksen <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703142200085489_uu.shtml">napannut</a> Nummikoski toimi ennen työtään Raha-automaattiyhdistyksellä ja Veikkauksella mm. Jyrki Kataisen valtiosihteerinä, kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä ja pääsihteerinä sekä monen kokoomusministerin erityisavustajana.&nbsp;</p><p>Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja europarlamenttiehdokkaana ollut Pentikäinen puolestaan on uskonnollisen vakaumuksensa puolesta melko huono vaihtoehto virkaan, sillä vanhoillislestadiolaisissa piireissä televisioon suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Kielteistä kantaa perustellaan sillä, että ohjelmatarjonta sisältää liikaa seksiä ja väkivaltaa ja on siksi kristillisten arvojen vastaista.&nbsp;</p><p>Pentikäisellä kuitenkin on sentään kokemusta alalta. Hän on toiminut mm. Helsingin Sanomien ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittajana sekä vuodesta 2016 lähtien Suomen yrittäjien toimitusjohtajana.</p><p>Tietysti jokaisen on hyvä muistaa, että Ylen toimitusjohtajan työtoimenkuva ei ole journalistinen, vaan kyseessä on puhtaasti hallinnollinen tehtävä. Journalistiset päätökset tekee viime syksynä aloittanut vastaava päätoimittaja <strong>Jouko Jokinen</strong>, joka otti pestin hoitaakseen sen jälkeen, kun <strong>Atte Jääskeläinen</strong>&nbsp;joutui jättämään paikan kummallisten puheidensa seurauksena.</p><p>Epäilemättä yli 350 000 euron <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803222200831048_u0.shtml">palkkapussi</a> on houkutellut paikalle monenmoista onnenonkijaa. Toivottavasti ehdokkaan poliittinen vakaumus ei kuitenkaan tule olemaan yksi valintaan vaikuttavista kriteereistä. Suomi ei kaipaa valtion virallista propagandakonetta, vaan laadukasta ja tutkivaa journalismia.</p><p>Päätoimittajana aikaisemmin toiminut ja keskustaan yhdistetty Atte Jääskeläinen aiheutti aivan tarpeeksi vahinkoa sensuroidessaan pääministeri <strong>Juha Sipilää</strong> (kesk.) koskevaa uutisointia ja vähätellessään Julkisen sanan neuvoston (JHS) asemaa sananvapauden ja median valvovana elimenä.</p><p>Suomi putosi hänen <a href="https://www.journalisti.fi/ajankohtaiset/tir-suomi-putosi-kolmanneksi-lehdistonvapaudessa/">toimiensa seurauksena </a>Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä kolmannelle sijalle.&nbsp;</p><p>Ylen toimittajat eivät ansaitse poliittista painostusta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa jättävänsä tehtävän vuoden 2018 loppuun mennessä ja siirtyvänsä yksityisen sektorin palvelukseen. Tämän seurauksena Ylen hallitus aloitti välittömästi seuraajan etsimisen. 

Helmikuussa päättyneeseen hakuun ilmoittautui yhteensä 25 henkilöä, joiden nimiä ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson ilmoitti tuolloin, että Ylen toimitusjohtajaksi halutaan henkilö, jolla on vahva näkemys julkisen palvelun mediayhtiön tehtävästä ja hyvä kokonaiskuva media-alan ja toimintaympäristön haasteista.

Iltalehden saamien tietojen mukaan tällaisia henkilöitä olisi löytynyt muutamia.

Iltalehden jutussa mainitaan, että tehtävään olisi tarjolla mm. kokoomuslainen veikkauspamppu Velipekka Nummikoski sekä lestadiolaistaustainen keskustalaistoimittaja Mikael Pentikäinen.

Ehdotukset tulivat monelle yllätyksenä.

Viime vuonna 8 000 euron palkankorotuksen napannut Nummikoski toimi ennen työtään Raha-automaattiyhdistyksellä ja Veikkauksella mm. Jyrki Kataisen valtiosihteerinä, kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä ja pääsihteerinä sekä monen kokoomusministerin erityisavustajana. 

Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja europarlamenttiehdokkaana ollut Pentikäinen puolestaan on uskonnollisen vakaumuksensa puolesta melko huono vaihtoehto virkaan, sillä vanhoillislestadiolaisissa piireissä televisioon suhtaudutaan hyvin kielteisesti. Kielteistä kantaa perustellaan sillä, että ohjelmatarjonta sisältää liikaa seksiä ja väkivaltaa ja on siksi kristillisten arvojen vastaista. 

Pentikäisellä kuitenkin on sentään kokemusta alalta. Hän on toiminut mm. Helsingin Sanomien ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittajana sekä vuodesta 2016 lähtien Suomen yrittäjien toimitusjohtajana.

Tietysti jokaisen on hyvä muistaa, että Ylen toimitusjohtajan työtoimenkuva ei ole journalistinen, vaan kyseessä on puhtaasti hallinnollinen tehtävä. Journalistiset päätökset tekee viime syksynä aloittanut vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, joka otti pestin hoitaakseen sen jälkeen, kun Atte Jääskeläinen joutui jättämään paikan kummallisten puheidensa seurauksena.

Epäilemättä yli 350 000 euron palkkapussi on houkutellut paikalle monenmoista onnenonkijaa. Toivottavasti ehdokkaan poliittinen vakaumus ei kuitenkaan tule olemaan yksi valintaan vaikuttavista kriteereistä. Suomi ei kaipaa valtion virallista propagandakonetta, vaan laadukasta ja tutkivaa journalismia.

Päätoimittajana aikaisemmin toiminut ja keskustaan yhdistetty Atte Jääskeläinen aiheutti aivan tarpeeksi vahinkoa sensuroidessaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskevaa uutisointia ja vähätellessään Julkisen sanan neuvoston (JHS) asemaa sananvapauden ja median valvovana elimenä.

Suomi putosi hänen toimiensa seurauksena Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä kolmannelle sijalle. 

Ylen toimittajat eivät ansaitse poliittista painostusta.

 

]]>
42 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253253-taloudellisesti-riippumaton-yleisradio-etsii-poliittisesti-sitoutunutta-johtajaa#comments Journalismi Lauri Kivinen Mikael Pentikäinen Velipekka Nummikoski Yleisradio Tue, 03 Apr 2018 08:11:08 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253253-taloudellisesti-riippumaton-yleisradio-etsii-poliittisesti-sitoutunutta-johtajaa
Puolue-gallupit ja niiden merkitys http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253093-puolue-gallupit-ja-niiden-merkitys <p>Suomessa on perinteisesti teetetty ja julkaistu kaksi puolueitten kannatusta koskevaa mielipidettä kuukaudessa. Yle on teettänyt julkaisemansa tutkimuksen Taloustutkimuksella ja HS oman tutkimuksen puolestaan toteuttaa Kantar TNS.</p><p>Joulukuusta lähtien mukaan on tullut kolmas &quot;pyörä&quot;.&nbsp; Alma Mediaan kuuluvat Iltalehti ja Uusi Suomi julkaisevat ja teettävät oman tutkimuksensa, jonka toteuttaa Tietoykkönen. Puolueet tästä varmasti kiittävät, sillä gallupit ovat tärkeitä työvälineitä puolueille. Teettäväthän ne niitä itsekin.</p><p>Näiden gallup-tulosten lukijoilta asia vaatii kuitenkin hiukan medialukutaitoa. Keskenään erilailla toteutettujen kyselyiden tuloksia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Maaliskuussa julkaistujen tutkimusten tuloksista voi toki löytää yhteisen trendin. Kaikki nämä kolme mahtuvat virhemarginaalin sisään, mutta kuitenkaan niitä ei voi suoraan verrata toisiinsa.</p><p>Nyt näyttää siltä, että Kokoomuksen ja SDP:n kannatus on karannut muilta ja ne kamppailevat keskenään tasapäisesti gallup-kärjessä noin 4-5 %-yksikön erolla seuraavana olevaan Keskustaan.</p><p>Keskustan kannatuksen alkuvuoden trendi on ollut laskeva. Tätä asiaa varmaan pohditaan kuumeisesti puoluetoimistossa. Näyttää siltä, että puoluesihteeri Ovaska menee vaihtoon puoluekokouksessa. Puolue ei myöskään näytä olevan yksimielisesti maakuntauudistuksen takana.</p><p>Vihreiden kannatus näyttää vakiintuneen 14%:n tuntumaan. Tätä voi pitää puolueelle hyvänä saavutuksena, jos sitä vertaa viime eduskuntavaalien tulokseen. Puheenjohtaja Touko Aaltoa syytetään tosin näkymättömyydestä, mutta jos on näkymätön, ei myöskään tee virheitä.</p><p>Seuraavassa alle10 %:n sarjassa taistelevat tasapäin Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ja RKP ja KD omalla jo vakiintuneella 3-4 prosentin tasollaan. Sinisten kannatus ei ole miksikään 1.5%:sta muuttunut ja riitelevää Väyrysen perustamaa Kansalaispuoluetta ei näy missään.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on perinteisesti teetetty ja julkaistu kaksi puolueitten kannatusta koskevaa mielipidettä kuukaudessa. Yle on teettänyt julkaisemansa tutkimuksen Taloustutkimuksella ja HS oman tutkimuksen puolestaan toteuttaa Kantar TNS.

Joulukuusta lähtien mukaan on tullut kolmas "pyörä".  Alma Mediaan kuuluvat Iltalehti ja Uusi Suomi julkaisevat ja teettävät oman tutkimuksensa, jonka toteuttaa Tietoykkönen. Puolueet tästä varmasti kiittävät, sillä gallupit ovat tärkeitä työvälineitä puolueille. Teettäväthän ne niitä itsekin.

Näiden gallup-tulosten lukijoilta asia vaatii kuitenkin hiukan medialukutaitoa. Keskenään erilailla toteutettujen kyselyiden tuloksia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Maaliskuussa julkaistujen tutkimusten tuloksista voi toki löytää yhteisen trendin. Kaikki nämä kolme mahtuvat virhemarginaalin sisään, mutta kuitenkaan niitä ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Nyt näyttää siltä, että Kokoomuksen ja SDP:n kannatus on karannut muilta ja ne kamppailevat keskenään tasapäisesti gallup-kärjessä noin 4-5 %-yksikön erolla seuraavana olevaan Keskustaan.

Keskustan kannatuksen alkuvuoden trendi on ollut laskeva. Tätä asiaa varmaan pohditaan kuumeisesti puoluetoimistossa. Näyttää siltä, että puoluesihteeri Ovaska menee vaihtoon puoluekokouksessa. Puolue ei myöskään näytä olevan yksimielisesti maakuntauudistuksen takana.

Vihreiden kannatus näyttää vakiintuneen 14%:n tuntumaan. Tätä voi pitää puolueelle hyvänä saavutuksena, jos sitä vertaa viime eduskuntavaalien tulokseen. Puheenjohtaja Touko Aaltoa syytetään tosin näkymättömyydestä, mutta jos on näkymätön, ei myöskään tee virheitä.

Seuraavassa alle10 %:n sarjassa taistelevat tasapäin Perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto ja RKP ja KD omalla jo vakiintuneella 3-4 prosentin tasollaan. Sinisten kannatus ei ole miksikään 1.5%:sta muuttunut ja riitelevää Väyrysen perustamaa Kansalaispuoluetta ei näy missään.

 

 

]]>
52 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253093-puolue-gallupit-ja-niiden-merkitys#comments Alma Media Helsingin Sanomat Yleisradio Fri, 30 Mar 2018 10:14:06 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253093-puolue-gallupit-ja-niiden-merkitys
Miksi Novosti Yle vaikenee Venäjästä? http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252228-miksi-novosti-yle-vaikenee-venajasta <p>Suomessa taitaa asua yli 75 000 Venäjän kansalaista. Heitä voisi hyvinkin kiinnostaa, mitä Ylellä on kerrotavana maailman ja etenkin Venäjän tapahtumista, mutta ei: Venäjän tapahtumista nuo uutiset eivät kerro.</p><p>Kun näin on, mieleen tulee hakemattakin 70-luku, jolloin Yle ei Neuvostoliiton pelossa kertonut yleensä mitään negatiivisia uutisia sieltä päin. Oltiin hiljaa kuin vesi sukassa, eikä siinä suhteessa mikään vaikuta noista päivistä muuttuneen.</p><p>Kun Yle pelkää esittää mitään negatiivisia uutisia Putinin Venäjältä, se on katsonut parhaaksi jättää kertomatta myös positiiviset - etteivät suomettumissyytökset enää palaisi. Turhaan - sillä tällaisella tavalla ne palaavat taatusti.&nbsp;</p><p>Se, että Yle ei uskalla kertoa Venäjän ongelmista Suomen venäläisille, vie heidät tietysti Venäjän omien tv- ja radiouutisten - ja samalla propagandan - pariin. Näin Suomenkin venäläisistä tulee vähitellen samanlaista &quot;lännen pahuutta&quot; ihmettelevää porukkaa kuin ovat äiti-Venäjänkin kansalaiset. Siellähän Putinia palvova kansa ei tiedä maailman ja Venäjän menosta muuta kuin sen, mitä viralliset uutislähetykset kertovat.</p><p>On erikoista, että EU-Suomen Yle ei ole oppinut mitään sitten YYA-ajan, vaan edelleen pelkää Suurta ja mahtavaa.&nbsp; Maassa, jonka venäläisvähemmistö kasvaa kovaa vauhtia esim. kaksoiskansalaismenettelyn takia, pitäisi ehdottomasti panostaa oikeaan tietoon myös heille. </p><p>Jos Suomen venäläiset ovat esimerkiksi oman maansa tapahtumista vain venäläisen valtamedian jakaman väritetyn teidon varassa, joudumme jatkossakin kuulemaan heiltä melko ihmeellisiä näkemyksiä. Niissähän Putinissa ei ole koskaan vähäisintäkään vikaa ja tiedot Venäjän valtiojohtoisesta dopingista tai Englannissa tapahtuneista venäläisten oppositiojohtajien myrkytyksistä - tai vaikkapa venäläisistä Mainilan laukauksista - ovat pelkkää lännen vihamielistä propagandaa.</p><p>Vaikka viidensiä kolonnia on maailmanhistoriassa syntynyt vähäisemmistäkin syistä kuin pimitetyistä tiedoista, en usko Ylen ratkaisujen sentään sellaisia synnyttävän - ainakaan yksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa taitaa asua yli 75 000 Venäjän kansalaista. Heitä voisi hyvinkin kiinnostaa, mitä Ylellä on kerrotavana maailman ja etenkin Venäjän tapahtumista, mutta ei: Venäjän tapahtumista nuo uutiset eivät kerro.

Kun näin on, mieleen tulee hakemattakin 70-luku, jolloin Yle ei Neuvostoliiton pelossa kertonut yleensä mitään negatiivisia uutisia sieltä päin. Oltiin hiljaa kuin vesi sukassa, eikä siinä suhteessa mikään vaikuta noista päivistä muuttuneen.

Kun Yle pelkää esittää mitään negatiivisia uutisia Putinin Venäjältä, se on katsonut parhaaksi jättää kertomatta myös positiiviset - etteivät suomettumissyytökset enää palaisi. Turhaan - sillä tällaisella tavalla ne palaavat taatusti. 

Se, että Yle ei uskalla kertoa Venäjän ongelmista Suomen venäläisille, vie heidät tietysti Venäjän omien tv- ja radiouutisten - ja samalla propagandan - pariin. Näin Suomenkin venäläisistä tulee vähitellen samanlaista "lännen pahuutta" ihmettelevää porukkaa kuin ovat äiti-Venäjänkin kansalaiset. Siellähän Putinia palvova kansa ei tiedä maailman ja Venäjän menosta muuta kuin sen, mitä viralliset uutislähetykset kertovat.

On erikoista, että EU-Suomen Yle ei ole oppinut mitään sitten YYA-ajan, vaan edelleen pelkää Suurta ja mahtavaa.  Maassa, jonka venäläisvähemmistö kasvaa kovaa vauhtia esim. kaksoiskansalaismenettelyn takia, pitäisi ehdottomasti panostaa oikeaan tietoon myös heille.

Jos Suomen venäläiset ovat esimerkiksi oman maansa tapahtumista vain venäläisen valtamedian jakaman väritetyn teidon varassa, joudumme jatkossakin kuulemaan heiltä melko ihmeellisiä näkemyksiä. Niissähän Putinissa ei ole koskaan vähäisintäkään vikaa ja tiedot Venäjän valtiojohtoisesta dopingista tai Englannissa tapahtuneista venäläisten oppositiojohtajien myrkytyksistä - tai vaikkapa venäläisistä Mainilan laukauksista - ovat pelkkää lännen vihamielistä propagandaa.

Vaikka viidensiä kolonnia on maailmanhistoriassa syntynyt vähäisemmistäkin syistä kuin pimitetyistä tiedoista, en usko Ylen ratkaisujen sentään sellaisia synnyttävän - ainakaan yksin.

]]>
13 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252228-miksi-novosti-yle-vaikenee-venajasta#comments Yleisradio Tue, 13 Mar 2018 18:49:32 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252228-miksi-novosti-yle-vaikenee-venajasta
Kari Enqvistin kolumnin (25.2.2018) skientistinen piiloviesti http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251609-kari-enqvistin-kolumnin-2522018-skientistinen-piiloviesti <p>Kolumnissaan&nbsp;(<a dir="ltr" href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-10087049&amp;h=ATMMlHZGjG3cmHd2P1n9T5iyFdVo9C5R_Bs03LhmD7-dXrwf_9K9yj5rf2ho9_R8RhcSKrcbolQrvbk6koReNL51JGcClYpNQKvDNx4xRD08QLkKQZ0wuEyd7mS5ppMtEEolZF0" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-10087049</a>) Kari Enqvist väittää, että: &quot;Vain luonnontieteen lauseet ovat vapaita alatekstistä. Kun sanon, että planeetta Mars kiertää Aurinkoa likimäärin ellipsinmuotoista rataa, minulla ei ole piiloviestiä. Totean ainoastaan tosiseikan.&quot;<br /><br />Enqvistin väite ei pidä paikkaansa: tietoteorian ja metafysiikan tutkimuksen näkökulmista näyttää vahvasti siltä, että myös (luonnon)tieteelliset lauseet välittävät piiloviestejä, kuten:&nbsp;</p><p>a) kokemamme maailma on perimmältään positivistisen tieteenfilosofian avulla kuvatun kaltainen&nbsp;<br />b) olisi olemassa jotain &quot;tosiseikkoja&quot; itsessään irrallaan ihmisen ymmärryskyvyistä (vrt. filosofi Immanuel Kantin &quot;tietoteoreettinen vallankumous&quot;)<br />c) vain (luonnon)tiede voi selittää &quot;tosiseikkoja&quot;&nbsp;<br /><br />Kohtien a-c voi ajatella edustavan ideologiaa, jota kutsutaan skientismiksi (ks. esim.&nbsp;<a dir="ltr" href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSkientismi&amp;h=ATPbuLBEQIigyaxM9Q7ps5wgGZNAZX-_pHz78tpgVlluuwX5p4GlO6NIsdqunkNRpA4XmZyddmG2rO2c-gjyKk3H8Os_HyspSEBDvGmQaX2AK_up-msltnfPP8z8fiLdd5aUHAM" rel="nofollow noopener" target="_blank">https://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi</a>).&nbsp;<br /><br />Voi myös kysyä,&nbsp; onko Kari Enqvistin kolumnin eräänä pontimena piiloviestinnällinen propaganda luonnontieteellisen ajattelun ylivertaisuudesta verrattuna muihin ajattelutapoihin?&nbsp;<br /><br />YLE:llä vaikuttaisi ylipäätään olevan tiedeasioita käsitellessään linja, jossa kritiikittä esitellään skientistisiä näkökulmia. Herää kysymys, onko skientismin propagoiminen YLE:n tiedeuutisoinnin eräänä agendana vai onko kyse vain tahattomuudesta?&nbsp;<br /><br />Skientismin propagointi ei ole vain YLE:n ongelma, vaan se on läsnä medioissa laajemminkin vakiintuneena tyylinä koti- ja ulkomailla (esim. BBC) liittyen ilmeisestkin yleiseen skientistissävyiseen (luonnon)tieteellisen puhetapaan, jossa asioita kuvataan kiistämättöminä &quot;tosiasioina&quot;.&nbsp;<br /><br />On silti hienoa, että tieteentekijät ovat rohkeasti esillä julkisuudessa, ja ottavat kantaa myös oman pätevyysalansa ulkopuolisiin asioihin rivikansalaisina ja amatööreinä, kuten nyt vaikkapa Kari Enqvist arvioidessaan julkisen keskustelun piiloviestejä. Tieteellistä keskusteluanalyysia tehdään erityisesti humanististen sekä sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden parissa, joilta aloilta löytynevät alan ammattilaiset.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kolumnissaan (https://yle.fi/uutiset/3-10087049) Kari Enqvist väittää, että: "Vain luonnontieteen lauseet ovat vapaita alatekstistä. Kun sanon, että planeetta Mars kiertää Aurinkoa likimäärin ellipsinmuotoista rataa, minulla ei ole piiloviestiä. Totean ainoastaan tosiseikan."

Enqvistin väite ei pidä paikkaansa: tietoteorian ja metafysiikan tutkimuksen näkökulmista näyttää vahvasti siltä, että myös (luonnon)tieteelliset lauseet välittävät piiloviestejä, kuten: 

a) kokemamme maailma on perimmältään positivistisen tieteenfilosofian avulla kuvatun kaltainen 
b) olisi olemassa jotain "tosiseikkoja" itsessään irrallaan ihmisen ymmärryskyvyistä (vrt. filosofi Immanuel Kantin "tietoteoreettinen vallankumous")
c) vain (luonnon)tiede voi selittää "tosiseikkoja" 

Kohtien a-c voi ajatella edustavan ideologiaa, jota kutsutaan skientismiksi (ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi). 

Voi myös kysyä,  onko Kari Enqvistin kolumnin eräänä pontimena piiloviestinnällinen propaganda luonnontieteellisen ajattelun ylivertaisuudesta verrattuna muihin ajattelutapoihin? 

YLE:llä vaikuttaisi ylipäätään olevan tiedeasioita käsitellessään linja, jossa kritiikittä esitellään skientistisiä näkökulmia. Herää kysymys, onko skientismin propagoiminen YLE:n tiedeuutisoinnin eräänä agendana vai onko kyse vain tahattomuudesta? 

Skientismin propagointi ei ole vain YLE:n ongelma, vaan se on läsnä medioissa laajemminkin vakiintuneena tyylinä koti- ja ulkomailla (esim. BBC) liittyen ilmeisestkin yleiseen skientistissävyiseen (luonnon)tieteellisen puhetapaan, jossa asioita kuvataan kiistämättöminä "tosiasioina". 

On silti hienoa, että tieteentekijät ovat rohkeasti esillä julkisuudessa, ja ottavat kantaa myös oman pätevyysalansa ulkopuolisiin asioihin rivikansalaisina ja amatööreinä, kuten nyt vaikkapa Kari Enqvist arvioidessaan julkisen keskustelun piiloviestejä. Tieteellistä keskusteluanalyysia tehdään erityisesti humanististen sekä sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden parissa, joilta aloilta löytynevät alan ammattilaiset. 

]]>
7 http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251609-kari-enqvistin-kolumnin-2522018-skientistinen-piiloviesti#comments Luonnontiede Tieteenfilosofia Yleisradio Yleisradion tehtävä Yleisradiotoiminta Thu, 01 Mar 2018 18:37:16 +0000 Toni Honkala http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251609-kari-enqvistin-kolumnin-2522018-skientistinen-piiloviesti
Yleisradiolle arkkipiispa ja kirkolle toimitusjohtaja? http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251583-yleisradiolle-arkkipiispa-ja-kirkolle-toimitusjohtaja <p>Yleisradio ja kirkko muistuttavat pitkälle toisiaan &ndash; niin myös niiden johtamiskäytännöt. Molemmat ovat hierarkkisia ja byrokraattisia laitoksia, joilla on &rdquo;informaatiopalvelutehtävä&rdquo;. Kummatkin ovat myös jatkuvasti kansalaisten taholta pursuavan arvostelun sekä naureskelun kohteina.</p><p>Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle valitaan tänään uusi arkkipiispa. Ehdokkailla ei juuri ole eroa. Björn Vikström on vanhaa piispa- ja pappissukua ja varmaan sen takia uudistusmielisemmäksi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10096343" target="_blank">mainittu</a>. Tapio Luoma taas pyrki miellyttämään suhtautumalla varovaisemmin ja välttämällä kannanottoja. Kirkko sentään ilmoittaa, ketkä virkaa ovat hakeneet.</p><p>Sen sijaan Yleisradio on tehnyt kaikkien 25 toimitusjohtajan tehtävää hakeneiden kanssa sopimuksen, että heidän nimiään ei julkisteta. Hakeneiden salaaminen on osa valtamedian totuuskriisiä. Yleisradio ei pysty kertomaan korkeinta operatiivista johtamistehtäväänsä hakeneiden henkilöllisyyttä kenties siksi, että ei paljastuisi, kuinka monta pätevämpää ihmistä tehtävään valittavalla lopulta sivuutetaan.</p><p>Juuri tämäntapainen märän rätin viskominen yleisöjen silmille on tehnyt Ylen toiminnasta kansan näkökulmasta halveksuttavaa &ndash; kansan, joka maksaa veroina Yleisradion toiminnasta aiheutuvat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yle-vero" target="_blank">puolen miljardin kulut</a>. Miten Yleisradio voi hoitaa joukkotiedotustehtäväänsä moraalisesti kestävällä tavalla, kun se mokaa alkeellisesti jopa johtajiensa valintaa koskevassa tiedottamisessa? Harmi, etten tullut hakeneeksi tehtävään; olisi ollut paljon annettavaa.</p><p>Käsitykseni mukaan Ylen menettely on, paitsi julkisuusperiaatteiden kannalta sopimaton, myös Suomen hallintolain vastainen. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro 200/1/07) mukaan Yleisradioa säätelee hallintolaki siitä ilmenevine hyvän hallinnon periaatteineen.</p><p>Perustuslakimme kansanvaltaisuus- ja oikeusvaltioperiaatteen (2 &sect;) mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Ylellä olisi tärkeä tehtävä vallan vahtikoirana, joten on tärkeää kansalle, kuinka sen johtajat nimitetään ja että henkilöstökäytäntöjä noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisesti. Tätä vaatii myös <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380" target="_blank">laki Yleisradiosta</a>. Sen mukaan yhtiön on toiminnallaan edistettävä sananvapautta, korkeatasoista journalismia ja median monimuotoisuutta.</p><p>Asia on kipeä ennen muuta poliittisesti. Tehtävää hakeneiden salaaminen luo kuvan kähminnästä ja sosiaalisesta korruptiosta, eikä ankaran kritiikin kohteeksi joutuneella Ylellä pitäisi olla sellaiseen varaa. Oman verokertymänsä rohkaisemana Yle onkin tullut entistä omavaltaisemmaksi.</p><p>Yle on pyrkinyt näyttäytymään sananvapauden linnakkeena, joka hurskaasti ja puhtain purjein puolustaa toimittajiensa luomaa todellisuuskuvaa kaikkia ulkoisia vaikuttamisyrityksiä ja haastajia vastaan. Samanaikaisesti se rikkoo omia viestinnällisiä <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/24/ylen-viestinnan-periaatteet" target="_blank">periaatteitaan</a>, joiden mukaan &rdquo;Ylen toiminta on julkista ja kiinnostaa suomalaisia. Kerromme toiminnastamme avoimesti ja mielellämme. Perustelemme päätöksemme hyvin.&rdquo;</p><p>Ari Salmisen ja Rinna Ikola-Norrbackan teoksen <a href="https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-249-6.pdf" target="_blank">Kuullaanko meitä &ndash; Eettinen hallinto ja kansalaiset</a> (2009, s. 113&ndash;115) mukaan eettisen arvoperustan Suomessa muodostavat muun muassa toiminnan tuloksellisuus (toiminta taloudellisesti ja vaikuttavasti) ja avoimuus (toiminta läpinäkyvästi ilman salailua).</p><p>Tässä valossa Ylen päätös salata toimitusjohtajan tehtävään hakeneiden nimet sopimuksella saattaa sen toiminnan surkuhupaisaan valoon. Yksityiset sopimukset eivät saisi olla lakien kanssa ristiriidassa. Riippumatta siitä, onko salaamista ehdottanut työpaikkaa hakeva vai työnantajaosapuoli, julkisen edun näkökulmasta nimet pitäisi kertoa.</p><p>Tästäkö siis uusi &rdquo;Tiitisen lista&rdquo;, jota kansanedustaja Olli Immonen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/immonen-tiitisen-lista-avattava/" target="_blank">vaati</a> juuri äskettäin julkistettavaksi kirjallisessa kysymyksessään? &ndash; Ja täydestä syystä. DDR:n malli ei saisi jatkua täällä Suomessa.</p><p>Organisaatio, joka tiedottaa, että se ei tiedota, tuo mieleen Brezhnevin ajat. Sitä paitsi on filosofisesti alkeellista typistää pelkäksi &rdquo;tiedottamiskriisiksi&rdquo; sellainen konflikti, joka vallitsee yhteiskunnan perusstruktuurissa ja jota diskurssien ja todellisuuskäsitysten kahtiajakautuminen vain heijastelee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradio ja kirkko muistuttavat pitkälle toisiaan – niin myös niiden johtamiskäytännöt. Molemmat ovat hierarkkisia ja byrokraattisia laitoksia, joilla on ”informaatiopalvelutehtävä”. Kummatkin ovat myös jatkuvasti kansalaisten taholta pursuavan arvostelun sekä naureskelun kohteina.

Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle valitaan tänään uusi arkkipiispa. Ehdokkailla ei juuri ole eroa. Björn Vikström on vanhaa piispa- ja pappissukua ja varmaan sen takia uudistusmielisemmäksi mainittu. Tapio Luoma taas pyrki miellyttämään suhtautumalla varovaisemmin ja välttämällä kannanottoja. Kirkko sentään ilmoittaa, ketkä virkaa ovat hakeneet.

Sen sijaan Yleisradio on tehnyt kaikkien 25 toimitusjohtajan tehtävää hakeneiden kanssa sopimuksen, että heidän nimiään ei julkisteta. Hakeneiden salaaminen on osa valtamedian totuuskriisiä. Yleisradio ei pysty kertomaan korkeinta operatiivista johtamistehtäväänsä hakeneiden henkilöllisyyttä kenties siksi, että ei paljastuisi, kuinka monta pätevämpää ihmistä tehtävään valittavalla lopulta sivuutetaan.

Juuri tämäntapainen märän rätin viskominen yleisöjen silmille on tehnyt Ylen toiminnasta kansan näkökulmasta halveksuttavaa – kansan, joka maksaa veroina Yleisradion toiminnasta aiheutuvat puolen miljardin kulut. Miten Yleisradio voi hoitaa joukkotiedotustehtäväänsä moraalisesti kestävällä tavalla, kun se mokaa alkeellisesti jopa johtajiensa valintaa koskevassa tiedottamisessa? Harmi, etten tullut hakeneeksi tehtävään; olisi ollut paljon annettavaa.

Käsitykseni mukaan Ylen menettely on, paitsi julkisuusperiaatteiden kannalta sopimaton, myös Suomen hallintolain vastainen. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro 200/1/07) mukaan Yleisradioa säätelee hallintolaki siitä ilmenevine hyvän hallinnon periaatteineen.

Perustuslakimme kansanvaltaisuus- ja oikeusvaltioperiaatteen (2 §) mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Ylellä olisi tärkeä tehtävä vallan vahtikoirana, joten on tärkeää kansalle, kuinka sen johtajat nimitetään ja että henkilöstökäytäntöjä noudatetaan hyvän hallintotavan mukaisesti. Tätä vaatii myös laki Yleisradiosta. Sen mukaan yhtiön on toiminnallaan edistettävä sananvapautta, korkeatasoista journalismia ja median monimuotoisuutta.

Asia on kipeä ennen muuta poliittisesti. Tehtävää hakeneiden salaaminen luo kuvan kähminnästä ja sosiaalisesta korruptiosta, eikä ankaran kritiikin kohteeksi joutuneella Ylellä pitäisi olla sellaiseen varaa. Oman verokertymänsä rohkaisemana Yle onkin tullut entistä omavaltaisemmaksi.

Yle on pyrkinyt näyttäytymään sananvapauden linnakkeena, joka hurskaasti ja puhtain purjein puolustaa toimittajiensa luomaa todellisuuskuvaa kaikkia ulkoisia vaikuttamisyrityksiä ja haastajia vastaan. Samanaikaisesti se rikkoo omia viestinnällisiä periaatteitaan, joiden mukaan ”Ylen toiminta on julkista ja kiinnostaa suomalaisia. Kerromme toiminnastamme avoimesti ja mielellämme. Perustelemme päätöksemme hyvin.”

Ari Salmisen ja Rinna Ikola-Norrbackan teoksen Kuullaanko meitä – Eettinen hallinto ja kansalaiset (2009, s. 113–115) mukaan eettisen arvoperustan Suomessa muodostavat muun muassa toiminnan tuloksellisuus (toiminta taloudellisesti ja vaikuttavasti) ja avoimuus (toiminta läpinäkyvästi ilman salailua).

Tässä valossa Ylen päätös salata toimitusjohtajan tehtävään hakeneiden nimet sopimuksella saattaa sen toiminnan surkuhupaisaan valoon. Yksityiset sopimukset eivät saisi olla lakien kanssa ristiriidassa. Riippumatta siitä, onko salaamista ehdottanut työpaikkaa hakeva vai työnantajaosapuoli, julkisen edun näkökulmasta nimet pitäisi kertoa.

Tästäkö siis uusi ”Tiitisen lista”, jota kansanedustaja Olli Immonen vaati juuri äskettäin julkistettavaksi kirjallisessa kysymyksessään? – Ja täydestä syystä. DDR:n malli ei saisi jatkua täällä Suomessa.

Organisaatio, joka tiedottaa, että se ei tiedota, tuo mieleen Brezhnevin ajat. Sitä paitsi on filosofisesti alkeellista typistää pelkäksi ”tiedottamiskriisiksi” sellainen konflikti, joka vallitsee yhteiskunnan perusstruktuurissa ja jota diskurssien ja todellisuuskäsitysten kahtiajakautuminen vain heijastelee.

]]>
3 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251583-yleisradiolle-arkkipiispa-ja-kirkolle-toimitusjohtaja#comments Suomen evankelisluterilainen kirkko Yleisradio Thu, 01 Mar 2018 11:49:15 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251583-yleisradiolle-arkkipiispa-ja-kirkolle-toimitusjohtaja
Ylen televisio on täyttynyt mainoksista http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251356-ylen-televisio-on-tayttynyt-mainoksista <p>Yle on aloittanut massiivisen ohjelmien mainonnan televisiossa ja&nbsp;ottanut käyttöön kaupallisen puolen kaltaiset mainosslotit.&nbsp;Tavallisesti yleisradioyhtiöt mainostavat ohjelmiaan, josko lähetyksessä on sattumalta jäänyt väliä ja tilaa.&nbsp;</p><p>Ylessä ohjelmia ei enää puffata ohjelmaväleissä satunnaisena täytteenä, vaan mainoksille on lähetyskaaviossa varattu ohjelmaväleihin omat paikat. Ylen mainosslottien kesto on kolmisen minuuttia, joten vuorokaudessa kertyy tunneissa mitattava määrä mainoksia.</p><p>Harmilliseksi ohjelmien mainostamisen tekee se, että Ylellä ei enää ole juurikaan mitä mainostaa. SuomiLoven ja Sohvaperunoiden trailereita ajetaan loputtomasti. SuomiLovekin loppui, mutta mainonta ei loppunut. Nyt mainostetaan sitä, että SuomiLovelle on tulossa jatkoa, ja että siihen haetaan osallistujia.</p><p>Peltsin Kova vuosi -ohjelman mainostaminen on aloitettu, vaikka mainoksen mukaan sen esitys on vasta kahden kuukauden kuluttua 22.4.2018 ja esityspaikkakin olisi Yle Areena (<a href="https://areena.yle.fi/1-4200243">linkki</a>). Toivottavasti Peltsin ohjelma näkyy kaikelle kansalle televisiossa.</p><p>Yle on aloittanut ohjelmamainonnan myös &quot;tekstimainontana&quot; suorissa lähetyksissä. Ylen uutisissa mainostetaan tulevia uutisia ja tietenkin Yle Areenaa ja Ylen nettiä. Perjantain Pressiklubissa mainostettiin saman illan Perjantai-ohjelmaa. Journalismikin on siis alistettu mainonnalle. Jopa suoria lähetyksiä katkaistaan kiireellä ennen aikojaan mainosten tieltä.</p><p>Yleisötutkimusten mukaan mainosten kohdalla TV-katsojat vaihtavat kanavaa. Ylen ohjelmamainosten kohdalla kaukosäätimet käyvät todella kuumina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle on aloittanut massiivisen ohjelmien mainonnan televisiossa ja ottanut käyttöön kaupallisen puolen kaltaiset mainosslotit. Tavallisesti yleisradioyhtiöt mainostavat ohjelmiaan, josko lähetyksessä on sattumalta jäänyt väliä ja tilaa. 

Ylessä ohjelmia ei enää puffata ohjelmaväleissä satunnaisena täytteenä, vaan mainoksille on lähetyskaaviossa varattu ohjelmaväleihin omat paikat. Ylen mainosslottien kesto on kolmisen minuuttia, joten vuorokaudessa kertyy tunneissa mitattava määrä mainoksia.

Harmilliseksi ohjelmien mainostamisen tekee se, että Ylellä ei enää ole juurikaan mitä mainostaa. SuomiLoven ja Sohvaperunoiden trailereita ajetaan loputtomasti. SuomiLovekin loppui, mutta mainonta ei loppunut. Nyt mainostetaan sitä, että SuomiLovelle on tulossa jatkoa, ja että siihen haetaan osallistujia.

Peltsin Kova vuosi -ohjelman mainostaminen on aloitettu, vaikka mainoksen mukaan sen esitys on vasta kahden kuukauden kuluttua 22.4.2018 ja esityspaikkakin olisi Yle Areena (linkki). Toivottavasti Peltsin ohjelma näkyy kaikelle kansalle televisiossa.

Yle on aloittanut ohjelmamainonnan myös "tekstimainontana" suorissa lähetyksissä. Ylen uutisissa mainostetaan tulevia uutisia ja tietenkin Yle Areenaa ja Ylen nettiä. Perjantain Pressiklubissa mainostettiin saman illan Perjantai-ohjelmaa. Journalismikin on siis alistettu mainonnalle. Jopa suoria lähetyksiä katkaistaan kiireellä ennen aikojaan mainosten tieltä.

Yleisötutkimusten mukaan mainosten kohdalla TV-katsojat vaihtavat kanavaa. Ylen ohjelmamainosten kohdalla kaukosäätimet käyvät todella kuumina.

]]>
9 http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251356-ylen-televisio-on-tayttynyt-mainoksista#comments Yle Yleisradio Sat, 24 Feb 2018 19:13:54 +0000 Kimmo Saarikko http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251356-ylen-televisio-on-tayttynyt-mainoksista
Uutisointi henkirikoksesta Irakissa http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250891-uutisointi-henkirikoksesta-irakissa <p>Uutisointi turvapaikanhakijana Suomessa olleesta ja henkirikoksen uhriksi Bagdadissa joutuneesta miehestä on tarkoitushakuista. (Linkki: <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10068103"><u>http://yle.fi/uutiset/3-10068103</u></a> )</p><p>&nbsp;</p><p>Uutinen ei mainitse miehen olleen laittomasti Suomessa, vaan pyrkii kyseenalaistamaan suomalaisen tuomioistuimen päätöksenteon oikeellisuuden.</p><p>&nbsp;</p><p>Otsikko ei ollut objektiivinen, kuten &quot;Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkirikoksen uhrina Irakissa&quot;. Tämän sijaan oli valittu Suomelle vastuuta vierittävä skandaaliotsikko &quot;Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa &ndash; tytär odottaa omaa käännytystään&quot;, jonka ilmeinen tarkoitus on viestiä lukijoille, että Suomi olisi osasyyllinen miehen kuolemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Uutisen teksti ei myöskään ole objektiivinen kuvaus tapahtuneesta, vaan siinä proosamaisesti korostetaan kielteistä turvapaikkapäätöstä, vetäen yhteys päätöksen ja miehen kuoleman välille. Uutisessa myös aiheettomasti vedetään mukaan miehen tytär ja tyttären lapset, mikä luo mielikuvan, että myös miehen kielteisen päätöksen saanut muu perhe on nyt hengenvaarassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Uutisessa ei mainita lainkaan sitä mahdollisuutta, että Irakissa olisi Bagdadin ulkopuolella uhrin kannalta turvallisempia alueita, joissa maan sisäinen pako olisi ollut mahdollinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskivertolukijan on vaikeaa tehdä näin sävytetyn uutisen pohjalta oikeaa analyysia asiantilasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Toivottavasti valtamediassa ei kuitenkaan olla sitä mieltä, että kaikki maailmalla väkivaltaisesti kuolevat ihmiset kuolevat siksi, että Suomi ei ottanut heitä hoiviinsa.</p><p>&nbsp;</p><p>On ongelmallista, että turvapaikanhakijoiden kertomuksia uutisoidaan sanasta sanaan ilman kriittisyyttä. Yleensä toimittajalta jää myös mainitsematta, etteivät viranomaiset voi yksityisyyden suojan vuoksi vastaavasti kommentoida lehdille kertomusten todenperäisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>On kyse pyrkimyksestä vaikuttaa oikeuden päätöksiin lehdistön kautta, &quot;trial by newspaper&quot; -ilmiöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Osa valtamedian toimittajista käy omaa kampanjaansa sen puolesta, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saisivat suomalaiselta lukijakunnalta sääliä ja empatiaa. Tämä tähtää syystä tai toisesta siihen, että suomalaiset kyseenalaistaisivat tuomioistuimien päätöksenteon ja yhteiskuntaan syntyisi sekasortoa sekä kahtiajakoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä linjaa ajavat valtamedian toimittajat pyrkivät selvästi myös muokkaamaan kansalaisten asenteita sellaisiksi, että suomalaisten vastaanottavuus ei-työperäiselle maahanmuutolle kasvaisi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielipidevaikuttamisen ja asioiden sävyttämisen sijaan uutisoinnin tulisi olla objektiivista ja kertoa kylmän järkiperäisesti tiedossa olevat faktat. Haastattelujen hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun voidaan kuulla asian kaikkia osapuolia tasapuolisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Pyydän valtamediaa kiinnittämään huomiota siihen, millä sävyllä ja asenteella uutisoidaan turvapaikanhakijoista ja käytetäänkö niistä uutisointiin ilmeisen asenteellisia toimittajia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutisointi turvapaikanhakijana Suomessa olleesta ja henkirikoksen uhriksi Bagdadissa joutuneesta miehestä on tarkoitushakuista. (Linkki: http://yle.fi/uutiset/3-10068103 )

 

Uutinen ei mainitse miehen olleen laittomasti Suomessa, vaan pyrkii kyseenalaistamaan suomalaisen tuomioistuimen päätöksenteon oikeellisuuden.

 

Otsikko ei ollut objektiivinen, kuten "Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkirikoksen uhrina Irakissa". Tämän sijaan oli valittu Suomelle vastuuta vierittävä skandaaliotsikko "Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään", jonka ilmeinen tarkoitus on viestiä lukijoille, että Suomi olisi osasyyllinen miehen kuolemaan.

 

Uutisen teksti ei myöskään ole objektiivinen kuvaus tapahtuneesta, vaan siinä proosamaisesti korostetaan kielteistä turvapaikkapäätöstä, vetäen yhteys päätöksen ja miehen kuoleman välille. Uutisessa myös aiheettomasti vedetään mukaan miehen tytär ja tyttären lapset, mikä luo mielikuvan, että myös miehen kielteisen päätöksen saanut muu perhe on nyt hengenvaarassa.

 

Uutisessa ei mainita lainkaan sitä mahdollisuutta, että Irakissa olisi Bagdadin ulkopuolella uhrin kannalta turvallisempia alueita, joissa maan sisäinen pako olisi ollut mahdollinen.

 

Keskivertolukijan on vaikeaa tehdä näin sävytetyn uutisen pohjalta oikeaa analyysia asiantilasta.

 

Toivottavasti valtamediassa ei kuitenkaan olla sitä mieltä, että kaikki maailmalla väkivaltaisesti kuolevat ihmiset kuolevat siksi, että Suomi ei ottanut heitä hoiviinsa.

 

On ongelmallista, että turvapaikanhakijoiden kertomuksia uutisoidaan sanasta sanaan ilman kriittisyyttä. Yleensä toimittajalta jää myös mainitsematta, etteivät viranomaiset voi yksityisyyden suojan vuoksi vastaavasti kommentoida lehdille kertomusten todenperäisyyttä.

 

On kyse pyrkimyksestä vaikuttaa oikeuden päätöksiin lehdistön kautta, "trial by newspaper" -ilmiöstä.

 

Osa valtamedian toimittajista käy omaa kampanjaansa sen puolesta, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saisivat suomalaiselta lukijakunnalta sääliä ja empatiaa. Tämä tähtää syystä tai toisesta siihen, että suomalaiset kyseenalaistaisivat tuomioistuimien päätöksenteon ja yhteiskuntaan syntyisi sekasortoa sekä kahtiajakoa.

 

Tätä linjaa ajavat valtamedian toimittajat pyrkivät selvästi myös muokkaamaan kansalaisten asenteita sellaisiksi, että suomalaisten vastaanottavuus ei-työperäiselle maahanmuutolle kasvaisi.

 

Mielipidevaikuttamisen ja asioiden sävyttämisen sijaan uutisoinnin tulisi olla objektiivista ja kertoa kylmän järkiperäisesti tiedossa olevat faktat. Haastattelujen hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun voidaan kuulla asian kaikkia osapuolia tasapuolisesti.

 

Pyydän valtamediaa kiinnittämään huomiota siihen, millä sävyllä ja asenteella uutisoidaan turvapaikanhakijoista ja käytetäänkö niistä uutisointiin ilmeisen asenteellisia toimittajia.

]]>
111 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250891-uutisointi-henkirikoksesta-irakissa#comments Punavihreät toimittajat Valtamedia Yleisradio Tue, 13 Feb 2018 11:53:35 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250891-uutisointi-henkirikoksesta-irakissa
Valtamediat yrittää jakaa kansaa julkaisuillaan. http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250819-valtamediat-yrittaa-jakaa-kansaa-julkasuillaan <p>Esimerkiksi yleisradio on saanut viime aikoina lukuisia vakavia huomautuksia julkisen sanan neuvostolta.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi jotkut väittävät linkeistä, jotka eivät heidän maailaman katsomukselle sovi, vastaan selviä faktoja? He eivät vaivaudu edes aukaisemaan niitä. Miksi? Vaikka heille kerrotaan, että siellä on esimerkiksi viranomaislinkki.</p><p>Tuolta voi jokainen käydä lukemassa asiat.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.google.fi/search?ei=CwyBWu-pLMHRswHw0oXgDg&amp;q=yle+sai+varoituksen+julkisen+sanan+neuvostolta&amp;oq=&amp;gs_l=psy-ab.1.3.35i39k1l6.1325395.1342723.0.1345616.38.22.14.0.0.0.316.2645.0j18j0j1.20.0....0...1c.1.64.psy-ab..4.34.2954.6..0j0i30k1j0i131k1j0i10k1j0i13k1j0i13i30k1.155.-QvcM3mpJk8" title="https://www.google.fi/search?ei=CwyBWu-pLMHRswHw0oXgDg&amp;q=yle+sai+varoituksen+julkisen+sanan+neuvostolta&amp;oq=&amp;gs_l=psy-ab.1.3.35i39k1l6.1325395.1342723.0.1345616.38.22.14.0.0.0.316.2645.0j18j0j1.20.0....0...1c.1.64.psy-ab..4.34.2954.6..0j0i30k1j0i131k1j0i10k1j0i13k1j0i13i30k1.155.-QvcM3mpJk8">https://www.google.fi/search?ei=CwyBWu-pLMHRswHw0oXgDg&amp;q=yle+sai+varoitu...</a></p><p>&nbsp;</p><p>He ovat aikoneet parantaa tapansa, mutta näin ei ole tapahtunut. Tämä ei edesauta&quot;puoluetonta&quot;julkaisupolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Iltapäivälehdet julkaisivat jopa tekaistuja pahoinpitelyitä maahanmuuttajia kohtaan. Heillä olisi pitänyt olla vastuu lähteestä.</p><p>Miksi ihmisiä ohjaillaan tahalleen tiettyyn suuntaan? Tajuavatko nämä valtamedian toimittajat, että heidänkin sukupolvet pitäisi edelleen käydä illalla pimeässä rauhassa kaupassa, ettei tarvi varotella uhkaavista tilanteista! Meitähän varoteltiin aikoinaan juopoista. Eihän paikalliset kuin korkeintaan jututtivat. Mitä nykyään pelätään? Ei ole juopot se sana.....Ei se sana ole myöskään huumeiden käyttäjät. Moniko lähtisi kävelemään nykyisin, esimerkiksi Kaisaniemen puiston läpi naisena yksin?</p><p>&nbsp;</p><p>Yksi asia on varma. Meitä ei enää ikinä voida verrata siihen, mitä Ruotsi on politiikalla tehnyt. Jokaiset sen surkuhupaisan tarinan voivat lukea...Pyytäisin nyt kaikkia miettimään, että haluammeko me seurata Ruotsia tai Saksaa vai olla itsenäinen Suomi?</p><p>Hieno kirjoitus loppuun vielä.</p><p><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005559535.html" title="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005559535.html">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005559535.html</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Esimerkiksi yleisradio on saanut viime aikoina lukuisia vakavia huomautuksia julkisen sanan neuvostolta.

 

Miksi jotkut väittävät linkeistä, jotka eivät heidän maailaman katsomukselle sovi, vastaan selviä faktoja? He eivät vaivaudu edes aukaisemaan niitä. Miksi? Vaikka heille kerrotaan, että siellä on esimerkiksi viranomaislinkki.

Tuolta voi jokainen käydä lukemassa asiat.

 

https://www.google.fi/search?ei=CwyBWu-pLMHRswHw0oXgDg&q=yle+sai+varoituksen+julkisen+sanan+neuvostolta&oq=&gs_l=psy-ab.1.3.35i39k1l6.1325395.1342723.0.1345616.38.22.14.0.0.0.316.2645.0j18j0j1.20.0....0...1c.1.64.psy-ab..4.34.2954.6..0j0i30k1j0i131k1j0i10k1j0i13k1j0i13i30k1.155.-QvcM3mpJk8

 

He ovat aikoneet parantaa tapansa, mutta näin ei ole tapahtunut. Tämä ei edesauta"puoluetonta"julkaisupolitiikkaa.

 

Iltapäivälehdet julkaisivat jopa tekaistuja pahoinpitelyitä maahanmuuttajia kohtaan. Heillä olisi pitänyt olla vastuu lähteestä.

Miksi ihmisiä ohjaillaan tahalleen tiettyyn suuntaan? Tajuavatko nämä valtamedian toimittajat, että heidänkin sukupolvet pitäisi edelleen käydä illalla pimeässä rauhassa kaupassa, ettei tarvi varotella uhkaavista tilanteista! Meitähän varoteltiin aikoinaan juopoista. Eihän paikalliset kuin korkeintaan jututtivat. Mitä nykyään pelätään? Ei ole juopot se sana.....Ei se sana ole myöskään huumeiden käyttäjät. Moniko lähtisi kävelemään nykyisin, esimerkiksi Kaisaniemen puiston läpi naisena yksin?

 

Yksi asia on varma. Meitä ei enää ikinä voida verrata siihen, mitä Ruotsi on politiikalla tehnyt. Jokaiset sen surkuhupaisan tarinan voivat lukea...Pyytäisin nyt kaikkia miettimään, että haluammeko me seurata Ruotsia tai Saksaa vai olla itsenäinen Suomi?

Hieno kirjoitus loppuun vielä.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005559535.html

 

]]>
9 http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250819-valtamediat-yrittaa-jakaa-kansaa-julkasuillaan#comments HS Iltalehti Iltasanomat Yleisradio Mon, 12 Feb 2018 04:04:14 +0000 Pekka Hetta http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250819-valtamediat-yrittaa-jakaa-kansaa-julkasuillaan
Yle puffaa kolakommunistia http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249766-yle-puffaa-kolakommunistia <p>&quot;Yhtäkkiä huomaan syrjäsilmällä, että joku lähestyy huutaen. Käsi välähtää.</p><p>Väistän refleksinomaisesti.</p><p>Saan väistettyä vain osin. Kasvoille lentää nestettä.</p><p>Virtsaa. Happoa. Sytytysnestettä?</p><p>Koskettelen kasvoja. Ei haise kuselle. Ei satu. Ei polta.</p><p>Turvamies nappaa hyökkääjän kiinni, toinen lähtee viemään minua sivuun.&quot; (Alexander Stubb ja Karo Hämäläinen: Alex, Otava 2017, s. 267)</p><p>Kun kolakommunisti teki hyökkäyksensä pari vuotta sitten, hän antoi siitä eksklusiivisen haastattelun Tiedonantajaan. Muut mediat eivät palstatilaa antaneet, koska tajusivat, että kysymys oli vain julkisuustempusta. Mutta eilen meinasi tulla kolat rinnuksille kun Yleisradiomme esitteli meille monen minuutin esittelyjutussaan kolakommunistin ajatuksia, kotia ja Lenin-pitoista kirjahyllyä. Yle oli valinnut juuri tämän tamperelaisen työttömän ajatuksineen edustamaan A-studiossa sitä kansanosaa, joka ei äänestä vaaleissa.</p><p>Meillä on siis uusi Ylen tv-julkkis, joka varmaan kohta kiertää talk showsta toiseen: Mies, joka heitti kolaa Stubbin päälle. Hän ei telkkarissa selitellyt tekojaan, vaan ylpeili niillä. Kantaako Yle vastuunsa, jos joku toistaa kolakommunistin tempun: riko fyysinen koskemattomuus, niin sinua viedään valtakunnan parrasvaloihin?</p><p>Käy käsiksi, niin rukouksesi kuullaan. Tämä on Ylen viesti kaikille julkisuustyrkyille, joita kyllä maassa riittää. Ylen nettisivuille jutun tekivät Anu Rummukainen ja Anne Ali-Hokka. A-studion lähetyksen juontajana oli Marja Sannikka.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10036674" title="https://yle.fi/uutiset/3-10036674">https://yle.fi/uutiset/3-10036674</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Yhtäkkiä huomaan syrjäsilmällä, että joku lähestyy huutaen. Käsi välähtää.

Väistän refleksinomaisesti.

Saan väistettyä vain osin. Kasvoille lentää nestettä.

Virtsaa. Happoa. Sytytysnestettä?

Koskettelen kasvoja. Ei haise kuselle. Ei satu. Ei polta.

Turvamies nappaa hyökkääjän kiinni, toinen lähtee viemään minua sivuun." (Alexander Stubb ja Karo Hämäläinen: Alex, Otava 2017, s. 267)

Kun kolakommunisti teki hyökkäyksensä pari vuotta sitten, hän antoi siitä eksklusiivisen haastattelun Tiedonantajaan. Muut mediat eivät palstatilaa antaneet, koska tajusivat, että kysymys oli vain julkisuustempusta. Mutta eilen meinasi tulla kolat rinnuksille kun Yleisradiomme esitteli meille monen minuutin esittelyjutussaan kolakommunistin ajatuksia, kotia ja Lenin-pitoista kirjahyllyä. Yle oli valinnut juuri tämän tamperelaisen työttömän ajatuksineen edustamaan A-studiossa sitä kansanosaa, joka ei äänestä vaaleissa.

Meillä on siis uusi Ylen tv-julkkis, joka varmaan kohta kiertää talk showsta toiseen: Mies, joka heitti kolaa Stubbin päälle. Hän ei telkkarissa selitellyt tekojaan, vaan ylpeili niillä. Kantaako Yle vastuunsa, jos joku toistaa kolakommunistin tempun: riko fyysinen koskemattomuus, niin sinua viedään valtakunnan parrasvaloihin?

Käy käsiksi, niin rukouksesi kuullaan. Tämä on Ylen viesti kaikille julkisuustyrkyille, joita kyllä maassa riittää. Ylen nettisivuille jutun tekivät Anu Rummukainen ja Anne Ali-Hokka. A-studion lähetyksen juontajana oli Marja Sannikka.

https://yle.fi/uutiset/3-10036674

]]>
9 http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249766-yle-puffaa-kolakommunistia#comments Yleisradio Thu, 25 Jan 2018 09:43:23 +0000 Jouni Snellman http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249766-yle-puffaa-kolakommunistia