Jukka Kopra

Kaikki blogit puheenaiheesta Omaishoito

Onko aikuisena pakko huolehtia omista vanhemmistaan?

SUOMESSA lapsilla ei ole mitään oikeudellista velvollisuutta pitää huolta omista vanhemmistaan. Silti lainsäädäntö antaa ymmärtää monella tavoin, että omaisten tulee olla vanhusten tukena.

Lakeihin ja viranomaistoimiin sisältyy paljon olettamuksia siitä, että jokaisella vanhuksella on perheenjäseniä tai muita läheisiä avustamassa. Myös moraalikäsitykset aiheuttavat hoivapaineita, ja suomalaiset auttavat omaisiaan jopa eniten Euroopassa.

THL:n faktat vanhuspalvelujen tilasta tyrmistyttävät – mutta mitä tekee STM?

Suomen väestö ikääntyy ja vanhuspalvelujen tarve kasvaa kasvamistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi vuoden alkajaisiksi kovia faktoja vanhuspalvelujen tilasta. 

Valtaosa vanhuspalvelujen asiakkaista on nykyisin kotihoidossa. Kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä on noussut kahdessa vuodessa jo 4 000:lla. Kotona asuvat vanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia, ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Hyvinvointiin satsaamalla ja ennaltaehkäisyllä säästöjä inhimillisesti

Miten käy hyvinvointiyhteiskunnan, kun paine menojen lisäämiseen kasvaa ja tulopohja kapenee? Entistä harvempien harteille on laskeutumassa entistä suurempi vastuu. Verojen jatkuva korottaminen ei ole kestävä, oikeudenmukainen saati kannustava ratkaisu suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Kuten tasavallan presidenttikin totesi tuoreimmassa uuden vuoden puheessaan, kohdistuu yhteiskuntaamme luopumisen vaadetta. Saavutettuja etuja on kyettävä tarkastelemaan uudelleen ja asioita tehtävä eri tavoin, kun kaikkeen ei enää nykymenolla ole varaa.

Omaishoitajat - tärkeä voimavara

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä pienellä korvauksella. Heidän työnsä voi merkittävällä tavalla vähentää laitoshoidon tarvetta, on inhimillistä hoidettavalle ja taloudellista yhteiskunnalle. Omaishoitajuus koskettaa monia suomalaisia.

Usein omaishoidettavat mielletään iäkkäiksi, mutta he voivat olla minkä ikäisiä tahansa, vauvasta vanhukseen. Omaishoitajuuteen voi päätyä esimerkiksi äkillisen onnettomuuden seurauksena, kun perheeseen syntyy vakavasti sairas tai vammainen lapsi, puolison sairastuttua tai menetettyä toimintakykynsä.

Lämmin kiitos saattohoidon edelläkävijä Terhokodille 

Yliopistossa opiskeluaikoina työskentelin hoitajana vanhustenosastolla, jossa myös sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Silloin opin, että yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus ovat yksi suurimpia vanhusten ja vakavasti sairaiden ihmisten huolenaiheita. Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen läheisiään vierailemaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi oli surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tai välitä tulla.

Annika Saarikko, käsi sydämelle! Unohdatko työttömät vanhusten hoivaajat?

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 23.5.2018

Tiedote 77/2018

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen keinoja selvitetään

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettanut selvityshenkilön kartoittamaan parempia keinoja yhteensovittaa työelämä ja omaishoito.

Muistisairaita ei pidä unohtaa

Väestömme ikääntyy kovaa vauhtia ja siitä seurauksena erilaisista muistisairauksista kärsivien määrä lisääntyy. Muistisairaudet etenevät usein hitaasti vuosien ajan ja edetessään tuovat monenlaisia haasteita elämiseen. Monet onnistuvat salaamaan alkuvaiheessa muistin heikkenemisen esim. lähiomaisiltaan varsin taitavasti. He ahdistuvat omista oireistaan eivätkä halua muitten niitä huomaavan. Etenevistä muistisairauksista kaksi yleisintä ovat Alzheimerintauti ja verisuoniperäinen muistisairaus. Suomessa on lähes 400 000 muistisairasta ja heitä tulee vuosittain lisää noin 14 500.

Päivä omaishoitopäätöksen jälkeen

Eilinen Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jälkeinen blogi oli jokseenkin tunnepitoinen, ei niinkään päätöstä avaava. Nyt kun kierrokset ovat hivenen laskeneet, voimme katsoa mitä päätettiin.

Toisin kuin asiaa on selostettu, kyseessä oli siis leikkaava päätös niihin omaishoidon kriteereihin verrattuna, jotka ovat olleet voimassa ennen kuin omaishoidon kriteerejä alettiin uudistaa loppuvuodesta 2016 virastopäällikön antamalla päätöksellä. Päätös meinasi lipsahtaa poliitikoilta ohi kunnes asiaa alettiin puida julkisuudessa.

Helsinki leikkaa omaishoidosta

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan 7.11 uusista omaishoidon tuen kriteereistä ja valitettavasti tuki leikkaantuu. Lausuntonsa antaneet järjestöt varoittivat asiasta etukäteen ja näin kykeni päättelemään hivenenkin asiaan perehtynyt ihminen. Kurjinta tilanteessa on se, että omaishoidon rahallisia resursseja on vain lisätty, viimeksi budjetissa vuodelle 2018. Voi siis sanoa, että kyse on asenteista ja poliittisesta tahdosta. Ja kumpikin tuntuu olevan sellaisia, joka ei tue omaishoitoa.

Helsingin kuntapolitiikan viikko 26/2017

Helsingin kuntapolitiikka hiljentyi tänään kesäksi kokoustauolle. Tänään kokoontuivat vielä kaupunginhallitus ja sen elinkeinojaosto.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä