Jukka Kopra

Ei sähköpyörätukea

Viikon aluksi saimme lukea liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemasta sähköpyörätuesta. Tuki mahdollistaisi yksityishenkilölle 400 euron tuen vuodessa sähköpyörän hankintaa varten. Oli sanomattakin selvää mitä tapahtui: vaikka lakia vasta luonnosteltiin, ampaisivat sähköpyörien hinnat jo rajuun nousuun. Tietojeni mukaan maan hallitus ei yhdy ajatukseen eikä esitystä sähköpyörien hankintatuesta olla tekemässä.

Vaikka ajatus sähköpyörien hankkimiseen kannustamisesta on kaunis ja saattaa edistää tärkeää asiaa, oltaisiin tässä menty auttamatta vikasuuntaan. Nykyistä hintatasoa peilaten käy nopeasti selväksi, ettei tuki riitä pitkälle ja voimme jo huomata, että tällä viikolla sähköpyörien hinnat ovat nousseet. Markkinahäiriö syntyi siis nopeasti. Edelleen, voimme aiheellisesti kummastella, miksi tuki koskettaisi vain sähköllä kulkevia pyöriä. 

Onkin aika kääntää katse pitkäjänteisemmälle ja kestävämmälle tielle. Meillä on muitakin sähköllä – tai ilman – kulkevia menopelejä kuin pyörät: esimerkiksi sähkömopot ja -moottoripyörät, joiden käyttöönotossa olemme kivikaudella. Olennaista olisikin miettiä, kuinka edistämme näiden kaikkien ekologisten vaihtoehtojen käyttöä yleisellä tasolla ja kuinka huomioimme ne liikennesuunnittelussa niin, että ihminen itse haluaa tehdä valinnan. Valinnan hän tekee silloin, kun se jollakin tavalla esimerkiksi helpottaa hänen arkeaan. Pyörän hankintatuki harvoille ja valituille ei auta, jos pyörätie kodin ja työpaikan välillä ei ole sellaisessa kunnossa, että sillä viitsii todellisuudessa ajaa.

Ennemmin kuin tällaisia erikoisia markkinahäiriöitä aiheuttavia välistävetoja, kaipaamme pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa. Näpertelystä tulee siirtyä kohti realistisesti vaikuttavia toimia ja hallituksen onkin nyt keskityttävä olennaiseen. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä on antanut suosituksensa pitkäjänteisestä 12-vuoden liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Paperin muste on tuskin kuivunut eikä nyt kaivata irtiottoja.

Muun muassa monet liikenteeseen liittyvät verotus-, luontaisetu-  ja maksukäytännöt vaikuttavat suoraan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen suhteessa autoiluun. Tällainen selkeästi vaikuttava asia on muun muassa kodin ja työpaikan välisen kulkemisen verovähennysoikeus, joka on huomattavasti suurempi henkilöautoilevalle kuin pyöräilevälle työntekijälle.

Ja tämä juuri onkin asian ydin: päämäärämme on, että autoilla ajetaan vähemmän ja omalla lihasvoimalla liikutaan enemmän. Tulevaisuuden visiossa ruuhkaiset pakokaasukeskustat jäävät historiaan. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että liikennejärjestelmien suunnittelun ja samalla koko ajatusmaailmamme on muututtava: ei ole realistista ajatella, että espoolaiset polkevat pyörällä töihin Helsingin keskustaan, jos vaihtoehtona on autoiluun suunniteltu Länsiväylä tai kilometrejä kiertävä vaihtoehtoreitti. Kaksipyöräiset on huomioitava väylien suunnittelussa ja pysäköinnissä sekä on luotava realistisia kannusteita esimerkiksi juurikin työmatkaliikkumiseen. Vain näin rohkaisemme ihmisiä tekemään todellisen muutoksen käyttäytymiseensä.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä totesi väliraportissaan viime vuonna olevansa yhtä mieltä siitä, että vähäpäästöisen 2-pyörästrategian laatimista edistetään ja sille varataan riittävä rahoitus. Pelkkä kävelyyn ja pyöräilyyn keskittyminen ei riitä. Strategian laatimisesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään. Katse kääntyy liikenne- ja viestintäministeriöön: tämä olisi ehdottomasti tällä hetkellä kaikkein tähdellisin hoidettava asia. Asiasta on puolueiden yhteinen tahto ja se on sovittu tehtäväksi. Missä suunnitelma siis viipyy?

Olisi harmi, jos modernien liikennejärjestelmien kehitys maassamme kilpistyisi tempoilevaan näpertelyyn. Nyt on osattava tehdä suuria suunnitelmia hyvässä yhteistyössä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ei mitään uutta puolueelta,mitä äänestin 95% uskollisuudella puoli vuosisataa.Eiköhän tuo 50 vuotta tule täyteen fossiilistan subventioissakin.
Sähköavusteiset (pedelec) pyörät ovat tulevaisuutta,eivät mikään trendi.
Saksassa on ainakin Hannoverin yliopistolla menossa vertailututkimus perinteisen ja pedelec mallin terveysvaikutusten välillä.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Kun muka valtion rahatilanne on surkea ja samaan aikaan oltas antamassa vuodessa 400 euroa humpuukin tukemiseen .
Onko kepukaan valmis maksaan 2,5 miljoonaa kertaa 400 euroa ja mistä se otettas pois .
Koska summa on niin iso ettei kepunkaan sipilä taida tajuta saatikka tuo viestintä ministeri .
Jolla tuntuu olevan utopiaa lähes kaikessa kuten junarata pohjoisessa muualla kun liikennettä puretaan pois . terv tepivaari

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En ymmärrä miksi pitäisi antaa tuollaista tuokea!!
Hyvä kirjoitus!

Voisi kyllä joku pyörätuki olla, normaaliin pyörään. Muttei erikseen johonkin sähkö..

Siis jos jonnekin on kulutettava valtion rahoja :)

Verotuksen voisi oikeastaan poistaa jokaisesta liikuntavälineestä,
ajatellen näin terveyshyötyjä!

Käyttäjän JormaPekonen kuva
Jorma Pekonen

Normaaliin pyöräänkin riittää kyllä pelkkä seisontatuki.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Laskeppa Petri ensin tuo summa joka olisikin joka vuotinen summa elikkä raakasti 2, 5 miljoonaa kertaa 400 euroa .
Kun valtion kassa on tyhjä mistä se raha otettas .
-Koulutuksesta
-terveydenhoidsta -
-autoilusta terv tepivaari

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Niimpä.. se olikin vaan veto jos on pakko tuhlata valtion rahaa. Älytön ehdotus jo syntyessään.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

"Pyörän hankintatuki harvoille ja valituille ei auta, jos pyörätie kodin ja työpaikan välillä ei ole sellaisessa kunnossa, että sillä viitsii todellisuudessa ajaa."

Lappeenrantalaisena pyöräilijänä (ei sähkö- vaan ihan tavallisella) luen tällaista oikein mielelläni. Toivottavasti ed. Kopra on samaa mieltä myös sitten, kun Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon seuraavan kerran tuodaan äänestettäväksi jotain pyöräilyä edistävää.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Jos sähköä halutaan tukea liikennevälineissä, ymmärtäisin niin, että se tuki kannattaisi silloin kohdistaa sähköautoiluun. Valtion pitäisi tukea esim helppojen latauspaikkojen rakentamista jne

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no kulkeehan se pyörä ilman sähköökin, syö vain ruisleipaa ja kauraa, saa liikuntaa, parempi sähkö autoilla tuki ja kun saa liikuntaa, terveysmenot vähenevät

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

"terveysmenot vähenevät" - Kokoomuksen "valinnanvapausmalli" muuttaa tältä osin toisen ongelman toisen mahdollisuudeksi. Mitä enemmän on ongelmia "asiakkailla", sitä paremmin ovipumppu käy yksityisillä "terveysasemilla". (Eihän terveet mitään "asemia" tarvitse, vaan sairaat).
Kansanterveys on taas toinen asia, ja sen etua ajaa mm. liikunta, urheileminen jne
En kuitenkaan kiellä, etteikö terveydenhoito tarvitse pientä "kilpailua", että pysyisivät paremmin hereillä, missä mennään. Kun toiminta muuttuu rutiineiksi, alkaa olla vaikea nähdä ongelmia ja sitä, miten asioita voisi tehdä ehkä toisin ja paremmin. Siltä osin keskustelu terveydenhoidon "uudistamisesta" on aina paikallaan. Ei näennäisparannusten takia vaan niiden oikeiden! Parempaa halvemmalla - ajattelulla eteenpäin!

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Oikein toimittu.

Nykyiseltä liikenne- ja viestintiäministeriltä alkaa olla pitkä lista näitä huteja.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Päästöjä ajatellen paljon tehokkaampaa olisi todellisuudessa vaatia saksalaisilta autonvalmistajilta korvauksia ja korjauksia näiden valmistamien dieselautojen NOx-huijauspäästöihin, jotka ovat todellisuudessa 4 - 8 kertaa korkeammat, mitä valmistajat omissa markkinoinnessaan antavat valheellisesti ymmärtää. Huijaus tai paremminkin petos koskee v. 2005 -2017 valmistettuja dieselautoja, joihin on asennettu huijausohjelmat vääristämään todellisia päästöjä pienemmiksi koeolosuhteissa.

USA:ssa pelkästään VW joutui 25 miljardin dollarin korvauksiin ja mittaviin korjausvastuisiin. Maassa vielä myymättä jääneet kymmenettuhannet uudet VW TDI autot mitä ilmeisimmin tullaan romuttamaan erikseen.

Meillä näperrellään polkupyörien kanssa, antaen samalla saksalaisen autoteollisuuden kusta suomalaisia autoilijoita silmille ilman sen suurempaa närkästystä tai vaatimuksia valheen korjaamiseksi.

Kuinka onkaan saksalaisten autojen Trafin vuotuiset päästöihin perustuvat verot, jotka on määritelty valmistajan ilmoituksen mukaan, jos valmistajan ilmoittamat tasot ovat täyttä puutaheinää ?

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Itse olen ollut kiinnostunut sähköavusteisesta polkupyörästä viime aikoina.Tämä ministeriön esitys tuli täysin yllätyksenä mutta ei se ainakaan ostopäätöksen syntymistä heikennä.

Tavallinen fillarointi on tulossa kohdaltani tiensä päähän. Ei vain jaksa polkea isoja mäkiä ylös enää. Nuorempanahan tuo ei ollut mikään ongelma. Kesät vietän Suomessa ja talvet ulkomailla juuri lähinnä terveyden takia. Viime kesänä ei tullut fillaroitua enää juuri ollenkaan. Hieman harmittaa kun kotikaupungissani on vain niin hyvät pyörätiet nykyisin mutta jäävät osaltani käyttämättä.

Suoran tuen sijasta parempi keino ohjata sähköavusteisen polkupyörän käyttöön voisi olla niiden arvonlisäveron poistaminen.

Tämä siis lähinnä puolustuksena sähköavusteisen pyöräilyn puolesta eikä niinkään ministeriön esitykseen kannaottona.Esim. Helsinki on kaupunkina niin mäkinen että ei tavallisesta fillaroinnista tule mitään koko kansan lajia kuten esim. Kööpenhaminassa.

Hannu Havukoski

Hyvä että mietitään. Tuntuu vaan olevan niin, että kovalla tohinalla huudellaan tuuleen ajatuksia ja katsellaan miten kansa reagoi. 400€ tuki on ilmeisesti korvamerkkattua sähköautorahaa mikä ei nyt oikein ime markkinoilla.
Ihan muistutukseksi seuraavat tuet mitä valtio maksaa yrityksille v 2016:TOP 10

Tuulivatti 37,7 miljoonaa/ vuosi tuulivoimatukea
Viking Line 26,4 miljoonaa/ vuosi kivaan risteily
Manga LNG 16,6 miljoonaa/ vuosi LNG terminaaliin
Tallink Silja 16,0 miljoonaa/ vuosi kivaan risteily
Suomen Hyötytyyli 14,4 miljoonaa/ vuosi tuulivoimatukea
Finnlines 13,4 miljoonaa/ vuosi kivaan risteily
EPV Tuulivoima 11,2 miljoonaa/ vuosi tuulivoimatukea
Nokia Solutions 11.0 miljoonaa/ vuosi
ST1 7,6 miljoonaa/ vuosi
Skangas 7,0 miljoonaa/ vuosi Gasumin LNG toimintaan

Tässä vain 10 suurinta. Koko Suomeen jaettiin yritystukea 2016 3,6 miljardia euroa. Hyvä kysyä onko nämä tarpeellisia tukia?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kävely olisi terveellisempää ja koskee kaikkia, eikös vaikka kenkätuki olisi parempi idea...

Tuomo Anttonen

Minusta vaikuttaa että sinä, Jukka Kopra, et ole ikinä edes ajanut sähköavusteisella fillarilla.

Mietippä ihan ensimmäiseksi, miksei ihmiset liiku fillarilla vaan mieluummin ajavat yksin autollaan suurimman osan matkoista? Fillarilla ajo on rasittavaa ja on inhottava mennä palaveriin hikisenä? Eikö? Sähköavusteisella näitä arkifillaroinnin haittoja eliminoidaan eli ei ole (välttämättä) hiki sisätiloihin mennessä, isotkaan ylämäet ei haittaa, vastatuuli sitäkään.

Sähköavusteinen fillari ei ole rinnastettavissa polkupyörään vaan se on ihan oma ajoneuvoluokka. Ajoneuvoluokka, jolla saa ajaa pyöräteillä muiden fillareiden seassa. En itse tarvi tuota aiottua tukea, mutta eikös halvemmankin luokan sähköajoneuvoja pitäisi tukea yhtälailla kuin kymmenien tuhansien arvoisia sähköautoja? Miksi niitä tuetaan? Puhuiko kukaan markkinavääristymistä kun keksittiin romutuspalkkio? Eiköhän hinnat siirtyneet uusiin autoihin välittömästi tai ainakaan et saa enää yhtään alennusta uudesta autosta.

Esityksen perusteluna käytetty ilmastotavoite oli aivan väärä. Monet tarttui siihen. Pitäisi mieluummin puhua liikenneruuhkien vähentämisestä ja parkkipaikkojen vapautumisesta. Jos siinä samalla ihminen saa vähän raitista ilmaa ja pientä liikuntaa niin se on pelkkä kerma kakun päällä.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Hienoa arvoisa kansanedustaja Kopra että haette kansalaispalautetta aktivoitumalla blogirintamalla.

Mielestäni polkupyöriä ja mopoja tulisi suosia vain kaupunkikeskustoissa, jotta ruuhkat vähenisivät. Alkaa olla jo kohtuutonta vaatia InterCity-liikennettä omin lihasvoimin kaupunkien välillä, utopiaa jos minulta kysytään. Suurkaupunkien välillä junaverkko tulee turvata. Myös kohtuulliset autotiet, myös syrjäisemmissä maakunnissa. Jos liikennettä vähän, ei tarvita asfalttia vaan sora riittää (viittaan Lappiin, josta olen kuullut villejä huhuja pekkaroinnista tämän asian osalta).

Kaupunkikeskustoissa pitäisi valtiolla olla nöyryyttä luottaa kunnanvaltuustojen järkevyyteen asian suhteen. Täällä Joensuussa mielestäni onneksi asiat hyvällä tolalla, juuri ehdotettu valtuustossa subventaatiota bussiliikenteen kuukausilipun hintaan jotta saataisiin kaupunginsisäistä liikennettä muutettua enemmän julkisilla toimivaksi ja näin vähennettäisiin ruuhkia ja pakokaasupäästöjä ydinkeskustassa.

Myös uusien asuinalueiden kaavoituksessa pitäisi pyrkiä ainakin harkitsemaan erillisiä pyöräbaanoja, yhdistetyt kevyen liikenteen väylät joilla jalankulkijat ja pyörät sekaisin toimivat toki hiljaisemman liikenteen alueella mutta ovat lyhytnäköinen ratkaisu kaupunkisuunnittelussa siinä mielessä että jos pyöräilijä pyöräilee pidempää matkaa kuin kilometriä niin hän haluaa myös pyöräillä kovalla nopeudella ja silloin on törmäysvaaraa jalankulkijoiden kanssa. Toki ei järkeä purkaa rakennuksia sitä varten että pyörille saataisiin oma kaista, mutta uusien asuinalueiden osalta hyvä harkita tarkkaan suunnittelussa jo vuosikymmenten päähän.

"Pitäisi mieluummin puhua liikenneruuhkien vähentämisestä ja parkkipaikkojen vapautumisesta."
Olen täysin samaa mieltä tästä kommenttipätkästä.

Toivottavasti siellä Lappeenrannassakin saadaan hyvä konsensus sen puolesta että yksityisautoilun sijasta kaupunginsisäisessä liikenteessä suosittaisiin joko julkisia, kävelyä tai pyöräilyä.

Tuomo Anttonen

Uudesta kommentista päätellen, tätä näköjään luetaan edelleen, joten voisin esittää muutaman lisäkommentin.

"Pyörän hankintatuki harvoille ja valituille ei auta, jos pyörätie kodin ja työpaikan välillä ei ole sellaisessa kunnossa, että sillä viitsii todellisuudessa ajaa." -Jukka Kopra

Pyörätiet ovat yleensä suunniteltu ns. "välttämätön paha" asenteella ja myötäilemään autoteitä. Esimerkiksi pimeät risteykset (näkyväisyys huono), tiukat 90-asteen mutkat, paljon teiden ylityksiä, jyrkät ylämäet, jne... Harvoin itse pyörätien pinta tai kunnossapito estää pyöräilyä. Jukka Kopran mainitsema pyörätien kunto tarkoittanee näitä turhia pysähdyksiä ja vaaranpaikkoja.

Jatkuva pysähtely, varominen ja eristyisesti liikkeellelähdöt tekevät niin autoilusta kuin pyöräilystä rasittavaa. Juuri tähän sähköavusteisuus tuo avun; liikkeellelähtö ja kiihdyttäminen matkavauhtiin on sähköavusteisella miellyttävää ja ajamisesta tulee hyvin paljon miellyttävämpää nykyisellä, olemassaolevalla, pyörätieverkostollamme. Yleensä autoille on suunniteltu suora ja tasainen väylä, kun fillarilla pitäisi laskeutua notkoon, tehdä ysikymppinen käännös, ajaa tien ali tunnelista ja taas kivuta mäkeä ylös "maan pinnalle". Järkevämpi olisi laittaa moottoroidut ajoneuvot ajamaan notkojen kautta ja pitää pyörätiet tasaisena. Mutta koska näin ei ole, eikä heti tule, on avuksi keksitty sähkömoottori.

Aiotun, valtion mittakaavassa mitättömän, tuen kohdistaminen pyörätieinfran parantamiseen, ei pysty parantamaan pyöräteitä kuin muutamassa kaupungissa ja muutamassa kohden. Valtaosa pyörätieverkostosta tulee olemaan edelleen poukkoilevaa, epäjatkuvaa ja paljon pysähtymisiä sisältävää.

"Muun muassa monet liikenteeseen liittyvät verotus-, luontaisetu- ja maksukäytännöt vaikuttavat suoraan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuuteen suhteessa autoiluun. Tällainen selkeästi vaikuttava asia on muun muassa kodin ja työpaikan välisen kulkemisen verovähennysoikeus, joka on huomattavasti suurempi henkilöautoilevalle kuin pyöräilevälle työntekijälle." -Jukka Kopra

Ne, ketkä pyöräilevät tällä hetkellä työ- ja arkimatkansa, ajavat luultavasti jatkossakin. Sen sijaan on paljon niitä, jotka autoilevat ja kokevat pyöräilyn liian hankalaksi. Suuri syy on myös se, että pyöräilyn jälkeen pitäisi melkein mennä suihkuun, koska on niin kova hiki. Sähköavusteisella fillarilla rasituksen määrän voi minimoida ja perillä on mukava siirtyä sisätiloihin ilman selkää pitkin valuvaa hikinoroa. Kotiinpäin mennessä voi laskea avustuksen tasoa ja halutessaan nostaa vähän sykettä.
Nyt olisi koitettu tarjota kerrankin konkreettista tukea autoilevien siirtymiseksi pois autonsa ratista. Sen sijaan haaveilette että säätämällä yhä korkeampia veroja ja maksuja saataisiin ihmiset tuntemaan autoilu niin kalliiksi, että on PAKKO siirtyä polkupyöräilemään. Tästä paistaa läpi asenne, että autoilu on hyväosaisten liikkumismuoto ja ne fillaroi, kenellä ei ole varaa ajaa autolla?
Harva saa sitäpaitsi tukea kodin ja työpaikan väliseen autoiluun. Matkan pitää olla pitkä ja kuluja saa vähentää vasta 600€ (halvimmalla tavalla matkustaen) omavastuun ylittävältä osalta. Jos on mahdollisuus vähentää kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja, tällöin matka on jo sen verran pitkä, että fillarointi ei ole realistinen vaihtoehto.

Mukavaa että koette tällaiset pienet, knasalaisia oikeaan suuntaan sysäävät hankkeet näpertelyksi. Niin... ei puhuta satojen miljoonien tuulivoimatuista.

Kannattaa yrittää mieltää sähköavusteinen polkupyörä joksikin muuksi kuin polkupyöräksi. Se on oikeastaan kevyt sähköajoneuvo, jonka akun riittävyyttä voi parantaa tuottamalla itse polkemalla osan liikkumiseen tarvittavasta energiasta. Koska sähköavusteinen fillari on kevyt ja sen avustus auttaa vain tiettyyn, turvalliseen vauhtiin saakka, eikä sillä voi ajaa käsikaasulla kuin mopolla, tulkitaan se laillisilta oikeuksiltaan polkupyöräksi. Tästä on se etu, että polkupyörän kuljettaminen ei vaadi ajokorttia ja voi ajaa sekä pysäköidä paljon vapaammin kuin mopolla. Lisäksi saa kulkea pyörätieverkostoa pitkin, eikä tarvi sukkuloida autojen seassa, liikenteen tukkeena.
En vieläkään jaksa ymmärtää, miksi tällaisen liikkumismuodon tukeminen aiheutti niin suuren vastustuksen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset