*

Jukka Kopra

Nujertaako julkinen sektori sote-yrittäjät?

Sote-uudistus on työn alla ja valinnanvapaudesta puhutaan paljon. Valinnanvapauden tavoite on saada ihmisille hoitoa ja apua nopeammin ja paremmin. Asia ei ole mitenkään uusi, sillä valinnanvapaus on jo nyt niillä, joilla on paksu lompakko, vakuutus tai työterveyshuolto. Nyt tarkoitus on saada yhtä hyvä hoito kaikille suomalaisille varallisuudesta tai asemasta riippumatta. Erikoista keskustelussa on se, että ne jotka kovimmin haluavat estää valinnanvapauden ulottamisen kaikelle kansalle ovat mm. SDP:läisiä kellokkaita joilla valinnnanvapaus itsellään jo on

On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottavat myös yritykset ja järjestöt eikä vain julkisesti järjestetty organisaatio. Kun on valinnanvaraa voi valinnanvapauskin toteutua.

Edelleen, nobelisti Bengt Holmström totesi puheessaan eduskunnassa 29.3.2017, että kilpailun lisääntyessä kustannukset alenevat ja laatu paranee. Tämä on yleisesti hyväksytty talouteen liittyvä tosiasia. Voimme olettaa, että sote-uudistuksen myötä tuleva valinnanvapaus lisää kilpailua ja nopeuttaa tutkimuksiin sekä hoitoon pääsyä.

Moni on huolestunut, että yksityiset yritykset kaappaavat sote-markkinat ja vievät rahat. Kun katsoo tilastoja yksityisten toimijoiden osuudesta Suomessa, havaitsee, että tällainen pelko on varsin kaukaa haettu.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden osuus julkisen perusterveydenhuollon ostoista on vuonna 2014 ollut n. 5,4%. Luku on hämmästyttävän pieni eikä lainkaan riittävä jotta kilpailua syntyisi kirittämään myös julkisia toimijoita. Suurin osuus on ollut Pohjois-Karjalassa, 10,6%.

Etelä-Karjalan Eksoten edelläkävijyys on historiaa, sillä Eksoten alueella luku on maan surkein: 2,5%. Onko niin, että Etelä-Karjalassa Eksote on rakentanut tietosesti monopolia, sillä alueen liiketoimintaympäristön mahdollisuudet ovat muutoin hyvät? Miksi muiden tuottajien osuus on Etelä-Karjalassa näin mitätön? Voiko olla, että tilaajan ja tuottajan ollessa sama organisaatio toiminta kääntyy helposti sisäänlämpiäväksi?

Kun julkisen sektorin osuus on siis lähes 95% sote-palveluista, täytyisi sen toiminnan olla todella surkeaa jotta kaikki potilaat siirtyisivät yksityiselle sektorille hoitoon valinnanvapauden myötä. Kannattaa muistaa, että julkisella puolella on kaikki mahdollisuudet pärjätä kilpailussa itsekin.

Vielä ei olla yksityiskohtaisesti sovittu, millä tavoin sote-uudistus etenee. Jos jostain voi olla varma, niin siitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulee riittäämään töitä, oli työnantaja sitten julkinen taho tahi yritys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kun me huonosti kohdellut sairaat ryntäämme yksityisiin yrityksiin, niin kuin käy? Siellä tuskin on ylimääräistä kapasiteettia meitä odottamassa. Yhtiöt on palkanneet sen verran lääkäreitä kuin on tarve ollut.

Kysynnän kasvaessa asemille palkataan lisää lääkäreitä, mutta mistä heitä otetaan? Tuskin heitä on työttöminä. Eli sinne palkataan julkiselta puolelta lääkäreitä. Siellä me sitten hyvässä lykyssä törmäämme samoihin julkisen puolen lääkäreihin joista halusimme päästä eroon.

Suo siellä, vetelä täällä.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Jospa niitä tarvittavia lääkäreitä saataisiin vaikka ihan ulkomailta?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Lähimmällä terveysasemallani on kymmenestä lääkäristä 8 venäläistä, yksi afrikkalainen ja yksi suomalainen. Ulkolaisia lääkäreitä on myös yksityisellä puolella,en tiedä miten paljon.

Juuso Hämäläinen

Perusterveydenhuollolla ei mitään tekemistä Soten ongelmien kanssa. Ongelmat liittyvät kalliisiin erikoislääkäreiden kuten kirurgien palveluihin ja kroonikoiden hoitoon.

Näitä ei pakollinen sairausvakuutus pysty kattamaan yksityisellä puolella vaan tarvitaan kalliita lisävakuutuksia. Näin on käynyt muualla. Ja eihän meillä Suomessa edes pystytä korvaamaan kroonikoiden lääkkeitä.

Nobel Bengtin pulinat ovat puhdasta populismia. Koska erikoislääkärit ovat niukka resurssi mitään hintakilpaulua ei edes synny. Kun nämä lääkärit siirtyvät julkiselta puolelta vuolemaan kultaa yksityisille klinikoille, nousevat potilaan maksut rutkasti. Hoito voi olla nopeampaa, mutta se ei auta, jollei siihen enää varaa. Näinhän on USAssa ollut aina. Kyllä Holmström sen tietää. Kymmenet miljoonat USAssa ilman kattavaa terveydenhoitoa. Kroonikot kuolevat koteihinsa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kopra toteaa: "Kun julkisen sektorin osuus on siis lähes 95% sote-palveluista, täytyisi sen toiminnan olla todella surkeaa jotta kaikki potilaat siirtyisivät yksityiselle sektorille hoitoon valinnanvapauden myötä."

Eihän ne nyt kaikki katoa, mutta mitä tapahtuu, kun esim 45% katoaa? Aika paljon irtisanomisia? Toki yksityinen palkkaa, mutta mihin hintaan? Viimeaikaiset esim Attendon tavoittelemat palkanlaskut eivät lupaa hyvää.

Jos Kopra yhtään bisnestä ymmärtää, niin 95% markkinaosuudesta on lähinnä hävittävää.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Olisi tosiaan järjetöntä olla hyödyntämättä Suomessa toimivien n. 20000 yksityisen sote-yrityksen henkilöstöä ja niiden sote-infraan vuosien mittaan tekemiä investointeja.

Laatu- ja hintakriteerien pitää olla kunnossa ja samat säännöt pitää olla julkisen puolen ja yksityisen puolen tuottajille.

On syytä muistaa, että yksityiset tuottajat maksavat sote-investointiensa rahoituskulut, arvonlisäverot ja henkilöstön palkat ja sosiaalikulut. Jos voittoa syntyy, siitä maksetaan vero.

Julkisella puolella rahoituskulut, henkilöstön palkat ja sosiaalikulut maksetaan täysin verovaroista. Arvonlisäveroa ei makseta sen paremmin kuin yritysveroa.

Eli jokainen voi tykönään miettiä, kumpi tulee veronmaksajalle kalliimmaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ajatteletko ettei yksityinen kata noita maksuja hinnassa, jonka maakunnat maksavat palveluista? Joka sitten kerätään veroina?

Kyllä asiakas ne maksaa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kyllä - asiakas maksaa. Yksityinen voi myös olla halvempi veronmaksajille kuin julkinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nobelisti myös sanoi että testatkaa pienesti. Fail fast on hyvä periaate.

Olisiko siitä pitänyt aloittaa että hoidon tarpeen arviointi jää julkiselle ja sitten mahdollisimman moniin toimenpiteisiin saa halutessaan palvelusetelin valitsemaansa paikkaan?

Yksityinen on yleensä parempi silloin kun palvelu on selkeästi tuotteistettavissa ja hinnoiteltavissa. Usein näin ei kuitenkaan ole.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jotenkin itseäni ihmetyttää kuinka hinta määräytyy tässä tuotavassa mallissa. Ymmärtääkseni kaikille vastaavaa palvelua tuottaville tarjoajille mmaksetaan sama hinta. Miten se arvioidaan ja mistä säästö syntyy, kun aitoa hintakilpailua ei synny?

Tai sitten en ole ymmärtänyt koko kuviota.. Sekin hyvin mahdollista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Onhan niitä mahdollisia mekanismeja. Esimerkiksi jos tarjoajia on paljon, maakunta voi hinnoitella alemmaksi ilman että kaikki tarjoajat kaikkoavat. Ei tämä silti kovin markkinamallilta näytä - joskin nyt kun olen jonkun paperin terveydenhuollon avaamisesta isossa mittakaavassa yksityiselle lukenut, olen kyllä ruvennut varovaisemmaksi. Niissä on ollut todellisia ongelmia eikä kustannussäästöjä välttämättä ole saatu. Päin vastoin.

Tässä olisi pitänyt edetä varovaisesti ja kokeilla erilaisia malleja. Kokonaisuuden kannalta olisi varmasti edullista että ne lääkärien tyhjät slotit yksityisellä saataisiin kaikkien käyttöön. Mutta mahdollisesti niiden hallinnan pitäisi olla kuitenkin julkisella. Ja toisaalta jos halutaan kilpailusta koituvat edut, tuntuu aika oudolta että toimittaja valitaan vuodeksi kerrallaan.

Helsingissä asuvana olen todennäköisesti uudistuksen suuri voittaja, sillä tarjontaa on todella paljon ja kilpailu asiakkaista veristä. Täällä laatu on varmasti kohdillaan.

Toimituksen poiminnat