*

Jukka Kopra

Itsehallintouudistus tehtävä rohkeasti

Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti toteutettuna itsehallinto- ja soteuudistus voi keventää hallintoamme merkittävästi ja aikaansaada olennaisia säästöjä sekä lisätä hallinnon tuottavuutta. Huonosti toteutettuna se luo päällekkäisiä toimintoja ja hämärtää maamme sekavaa hallintorakennetta entisestään eikä rahaa säästy.

On todettu, että jo pelkkä sote-uudistuksen toteuttaminen vaatii oman vaaleilla valittavan päätöksentekoelimen. Kun näin isoon toimeen ryhdytään, on parempi, että uudella organisaatiolla on oikeasti tehtävää. Periaatteen tulee olla, että mitkä tahansa kuntien tehtävät voidaan siirtää itsehallintoalueen järjestettäväksi siellä missä näin halutaan.

Kuinka sitten tulisi toimia? Tehokas keino on soveltuvin osin siirtää kunnan hallintomalli itsehallintoalueelle. Ylintä päätäntävaltaa käyttää neljän vuoden välein vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka nimittää maakuntahallituksen. Maakuntavaltuusto nimeää tarpeelliset valiokunnat tai lautakunnat jotka vastaavat eri toimialojen päätöksenteosta, kuten kunnissa nykyisin. Maakuntavirasto, jota johtaa kaupunginjohtajaa vastaava hallituksen alaisena työskentelevä maakuntajohtaja, vastaa tehtävien organisoinnista ja valmistelusta. Maakuntavirasto organisoidaan esimerkiksi toimialojen mukaisesti.

Kunnat voisivat halutessaan sopia asioiden järjestämisvastuun ja verotusoikeuden siirtämisestä itsehallintoalueelle ja lakkauttamisesta kunnassa. Kokonaisveroaste ei saa nousta.

Sote-palveluiden lisäksi kunnat voisivat siis yhteisesti sopien siirtää itsehallintoalueen järjestettäväksi mm perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, tekniset toiminnot ja niin edelleen. Tiukkaa rajausta ei pidä lakiin kirjata vaan jättää asia ratkaistavaksi itsehallintoalueella.

Ely-keskusten tehtävät voidaan siirtää itsehallintoalueelle lähes kokonaan ja osin myös aluehallintovirastojenkin tehtäviä. Nämä organisaatiot ovat jo alkaneet järjestäytyä vastakarvaukseen ja ovat nihkeitä luopumaan edes vähemmän tärkeistä tehtävistään.

Itsehallintoalue vailla todellista valtaa ei kevennä hallintoa tai aikaansaa ihmisläheisempää alueelliset erityispiirteet ja vahvuudet huomioivaa päätöksentekoa. Valtaa ja sen myötä rahoitus on siirrettävä ministeriöiltä ja virastoilta alueelle.

Tehtäviä itsehallintoalueelle keskitettäisiin siis sekä alemmalta kuntatasolta että ylemmältä valtion hallinnon tasolta. Näiden määrittelyssä tulee olla ennakkoluuloton ja hakea vahvan itsehallintoalueen muodostavaa ratkaisua.

Pohdittavaksi jää, mitä tehtäviä kunnissa enää hoidetaan uudistuksen jälkeen.

(julkaistu alunperin Etelä-Saimaassa 24.1.2016)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Kopra siis haluaa hävittää kunnat lähes tyystin ja tilalle tulisi yksi maakunta/kaupunki, jota pyörittäisi muutama johtava virkamies ja luottamushenkilö.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Täällä Kainuussa on kyllä myönteisiä kokemuksia maakuntavaltuuston työskentelystä. Uudistus on tehtävä rohkeasti ja toivottavasti ministeriöt suostuvat siirtämään melkoisen osan omasta vallastaan itsehallintoalueille.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Jukka Kopran ajatukset ovat tervettä pohdintaa.

Oleellista on se, että maakunnan kunnat voisivat siirtää tehtäviä maakuntatasolle, jos niin haluavat. Pakkoa ei tähän pidä säätää.

Enempää kunta- kuin maakuntatasollakaan ei ole viisasta valita suorilla vaaleilla elintä, jolla ei ole todellista päätösvaltaa.

Kustannusten ja verotuksen osalta on varmaa, että viisaasti toteutettuna uudistus alentaa kustannuspaineita niin, että kokonaisveroasteen nousupaine vähenee nykykehitykseen verrattuna. Onhan selvää, että palvelujen integraatio, henkilöstön, tilojen ja laitteiden tehokas käyttö, hankinnat, henkilöstö- ja tietohallinto ja muu hallinto vähenee ja kevenee, kun noin 200 erillään toimivasta kuntayhtymähimmelistä siirrytään enintään 18 alueeseen ja hallintoon.

Kokonaiskustannusten ja toimivuuden kannalta ongelmallisinta on uudistuksen toteuttaminen pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Siellä tuotetaan eniten, mutta kulutetaan ja tuhlataan myös eniten.

Kainuu ja Eksote antavat kokemusperäistä tietoa suunnitteilla olevan mallin toimivuudesta.

Toimituksen poiminnat